Maud Kuistilan palkinto professori Jouko Lönnqvistille

Maud Kuistilan Muistosäätiö jakaa vuosittain 50 000 markan palkinnon ansioituneelle tutkijoiden kouluttajalle. Palkinnon tarkoituksena on korostaa korkeatasoisen lääketieteellisen tutkimusperinteen säilyttämistä ja edistämistä Suomessa. Palkinnon ovat aikaisemmin saaneet professori Ilmo Hassinen (1994), professori Gunnar Myllylä (1995-96), professori Sirpa Jalkanen (1997) ja professori Heikki Vapaatalo (1998).

Lääkäriasema Neljällä 200 lähetystä

Nelosella esitettävä Lääkäriasema Neljä juhlii 200:tta lähetystään. Ja lisää on luvassa, sillä ohjelma jatkaa ensi vuonna neljä kertaa viikossa kello 17.30.

Väestön terveydentila taantuu Venäjällä

Venäläisten odotettavissa oleva elinikä on noin kymmenen vuotta lyhyempi kuin EU-maiden kansalaisten; se on samaa luokkaa kuin Aasian kehittymättömien maiden kansalaisilla. Venäläisten miesten odotettavissa oleva elinikä on 59 vuotta ja naisten 72 vuotta. Karjalan tasavallassa mies kuolee noin 14 vuotta nuorempana kuin suomalainen mies. Venäläisten tärkeimmät kuolinsyyt ovat sydän- ja verisuonitaudit sekä onnettomuudet. Useat aikaisemmin hallinnassa olleet tartuntataudit ovat lisääntyneet 1990-luvulla _ tällä hetkellä ongelmallisimpia ovat sukupuolitaudit ja tuberkuloosi.

Kuoleminen on halpaa

Kuoleminen on halpaa, mutta eläminen kallista. Etenkin parantumattomien syöpäpotilaiden kohdalla kunnallistaloudesta vastaavien keskuudessa näyttää olevan näkemys, jonka mukaan mahdollisimman pikainen kuolema olisi suotavaa, kirjoittaa Terhokodin ylilääkäri Juha Hänninen

Juha Hänninen

Korvattavien lääkkeiden hintakehitys on ollut maltillista

Vuosien 1994-97 välillä lääkkeiden tukkuhinnat ovat nousseet keskimäärin 1,7 %, ilmenee Lääketeollisuusliiton Tilastokeskukselta tilaamasta uudesta hintaindeksistä. Kehitys on kuitenkin vaihdellut lääkeryhmittäin suuresti (kuvio). Korvattavien reseptilääkkeiden hintakehitys on ollut jopa lievästi negatiivista. Tämä johtuu toisaalta siitä, että tämän ryhmän lääkkeet kuuluvat edelleen hintasääntelyn piiriin ja hinnankorotuksia on haettu ja myönnetty vähän. Lisäksi mm. antibioottien, tulehduskipulääkkeiden ja viimeksi depressiolääkkeiden rinnakkaisvalmisteiden erihintaisuus on synnyttänyt hintakilpailua, mikä näkyy erityisesti peruskorvausluokan reseptilääkkeiden negatiivisena hintakehityksenä.

Terveyskeskuslääkäreille koulutusta syöpäkivun hoidosta

Terveyskeskuslääkäreitä ryhdytään kouluttamaan syöpäkivun hoitoon. Syöpäsäätiön järjestämällä valtakunnallisella koulutuksella pyritään kouluttamaan terveyskeskuslääkäreitä hallitsemaan syöpään liittyvien oireiden hoito entistä paremmin.

Konrad ReijoWaaran palkinto Matti Vapalahdelle

Neurokirurgian professori Matti Vapalahti palkittiin Duodecim-seuran vuosipäivänä tämänvuotisella Konrad ReijoWaaran palkinnolla. Vapalahti on vuosikausia rakentanut Kuopion yliopiston neurokirurgian yksikköä, alkuun miltei vuorotta itse leikaten ja päivystäen.

Opas lääkäreille päihderiippuvuuden arvioinnista ajokorttitarkastuksissa

Ajokorttitodistuksia koskeva EU-direktiivi kieltää ajokortin myöntämisen tai uusimisen, jos hakija on riippuvainen päihteistä tai hän ei pysty olemaan ajamatta päihteiden vaikutuksen alaisena. Päihteisiin rinnastetaan myös psyykenlääkkeiden väärinkäyttö.

Oulu ohitti Helsingin terveydenhuollon kustannuksissa

Terveydenhuollon kustannukset asukasta kohden olivat Oulussa viime vuonna korkeammat kuin maan muissa suurissa kaupungeissa. Oulun kustannukset olivat nousseet edellisvuodesta selvästi keskimääräistä enemmän, ja edellisessä vertailussa kalleimmaksi osoittautunut Helsinki jäi kakkoseksi. Helsingin kustannukset olivat pysyneet muuttumattomina edellisvuodesta, ja vertailun kolmanneksi kallein kaupunki, Kuopio, oli pienentänyt kustannuksiaan. Kaikilla muilla vertailussa mukana olleilla kaupungeilla kustannukset olivat nousussa.

Gro Harlem Brundtland julkisti WHO:n uuden organisaation

Kolmessa kuukaudessa toteutettu WHO:n organisaatiomuutos on valmistunut ja esitelty jäsenmaiden edustajille. Tavoitteena on ollut vähentää byrokratiaa ja päällekkäisyyttä maailmanjärjestön toiminnassa. 50 erilaista ohjelmaa on nyt niputettu 9 hallinnollisen klusterin alaisuuteen, jotka kukin toteuttavat omaa tehtäväänsä. Uudistuksella pyritään mm. edistämään toimihenkilöiden liikkuvuutta ja urakiertoa järjestön eri toimipisteissä ja lisäämään naisten määrää järjestön johtavilla paikoilla.

Varautuminen vuoden 2000 tietojärjestelmäongelmiin heikointa kunnissa

Vuosituhannen vaihtumisen aiheuttamia muutostarpeita tietojärjestelmiin on suomalaisyrityksissä ja julkishallinnossa kyllä melko paljon kartoitettu, mutta suunnitelmat muutostöistä puuttuvat monilta. Kattavimmin vuosilukumerkinnöistä johtuvia ongelmia ovat selvittäneet suuret yritykset, heikoimmin kunnat.

Traumaperäisen stressihäiriön arvoitus Alkuperäisten oletusten ja myöhempien löydösten ristiriita

Äkillisestä järkytyselämyksestä eli traumaperäisestä stressihäiriöstä on julkaistu viime vuosina useita tutkimuksia, jotka korjaavat aiempia oletuksia. Yksiselitteistä kuvaa asiasta tosin ei vieläkään ole. Tuoreet tutkimukset osoittavat, ettei häiriö ole vaste stressiin, vaan pikemminkin poikkeuksellinen biologisten järjestelmien herkistyminen silloin, kun henkilöllä on haavoittuvuustekijöitä, jotka aiheuttavat ja vahvistavat stressihäiriön kehitystä. Kiistanalainen diagnoosi olisikin muotoiltava uudelleen. Traumaperäisen stressihäiriön käsite on kuitenkin luonut linjan stressin ja trauman vaikutusten tutkimiselle. Sillä on myös ollut sosiaalinen ja poliittinenkin vaikutus, joka on edistänyt paljon uhrien oikeuksien ja tarpeiden tunnustamista leimautumisen, väärinymmärryksen ja laiminlyönnin sijasta.

Matti Viukari

Uusi laite avuksi papa-diagnostiikkaan

Papa-näytteiden tutkimusta tehostetaan Syöpäjärjestöjen hankkimalla Papnet-laitteella, jonka arvioidaan huomattavasti parantavan papa-diagnostiikan herkkyyttä ja tarkkuutta. HYKS:n Naistenklinikalle sijoitetulla laitteella ryhdytään aluksi tutkimaan Syöpäjärjestöjen laboratorioiden ja Helsingin kaupungin seulontalaboratorion lähettämiä joukkotarkastusnäytteitä. Papnetilla tutkittaviksi satunnaistetaan kolmasosa näihin laboratorioihin vuosittain tulevista näytteistä. Tämän lisäksi Syöpäjärjestöt ja Naistenklinikka aloittavat ensi tammikuussa laaduntarkkailuprojektin, jossa uudella laitteella tarkistetaan kohdunkaulan syövän saaneiden potilaiden entiset ja tästedes otettavat papa-näytteet.

Lääkäriasemat optimistisimpia

Sosiaali- ja terveysalan yrittäjät pitävät suhdannenäkymiä hyvinä. Kauppa- ja teollisuusministeriön pienten ja keskisuurten yritysten suhdannenäkymiä koskeva kyselytutkimus osoittaa, että kolmannes alan yrittäjistä odottaa kehityksen olevan positiivista. Suhdanteiden tosin arvioi heikkenevän hieman useampi yrittäjä kuin viime keväänä.

Parkinsonismilääke myyntikieltoon

Lääkelaitos on asettanut tolkaponia sisältävän parkinsonismilääkkeen Tasmarin myyntikieltoon. Myyntikielto asetettiin samaan aikaan kaikissa EU-maissa Euroopan lääkearviointiviraston lääkevalmistekomitean lausunnon perusteella. Syynä ovat eri puolilla maailmaa lääkkeen käyttöön liittyneet vakavat maksavauriot, joista kolme on johtanut kuolemaan.

Allergia kansantautina

Heinänuha oli 1800-luvun alkupuolella niin harvinainen, että lontoolaiselta lääkäriltä John Bostockilta meni yhdeksän vuotta 28 tapauksen löytämiseen. Nykyään saman määrän löytää hetkessä muutamasta koululuokasta. Tämä ylilääkäri Tari Haahtelan kertoma esimerkki allergia-ajan lyhyestä historiasta pelkistää taustan Duodecim-seuran ja Suomen Akatemian konsensuskokoukselle Allerginen kansa.

Rasvan määrä ravinnossa huolestuttaa tutkijoita

Suomen lihavuustutkijat ovat huolissaan lihavuuden yleistymisestä. Lihavuus tulisi tunnustaa kansanterveydelliseksi ongelmaksi, koska siihen liittyy vakavia liitännäissairauksia, joista kärsii Suomessa jo noin 20 % aikuisväestöstä. Lihavuuden syynä on liian vähäinen liikunta ja niukkaan kulutukseen nähden liiallinen energiansaanti. Vähäisellä liikunnalla ei tarkoiteta pelkästään kuntoliikunnan vähäistä määrää, vaan istumatyön yleistymisen aiheuttamaa jatkuvaa paikoillaan oloa.

Eläinlääkäripäivät '98: Lääkeaineiden tuottamista kasveissa kehitetään jatkuvasti

Ensimmäinen onnistunut geeninsiirto kasviin tehtiin vuonna 1983, ja nykyisin geenejä voidaan siirtää jo 120 kasvilajiin. Siirtogeenisten kasvien tuotanto onkin jo kaupallistamisvaiheessa; vuonna 1998 oli tuotannossa noin 20 miljoonaa hehtaaria. Tutkimuksissa on kehitetty ensin kasvien viljelyominaisuuksia, kuten virus-, tuholais- ja sienitautikestävyyttä sekä joitakin laatuominaisuuksia, esimerkiksi tomaatin säilyvyyttä. Nyt tutkitaan, kuinka lääkeaineita ja rokotteita tuotetaan kasveissa. Tämän vuosikymmenen puolivälissä ilmestyivät ensimmäiset julkaisut tästä aiheesta, ja ensimmäiset sovellutukset ovat nyt jo tuotekehittelyssä.

Kertakäyttöisten tarvikkeiden uudelleenkäyttö sairaaloiden omalla vastuulla

Kertakäyttöiset sairaalatarvikkeet yleistyivät 1970-luvulla, tavoitteena steriliteetin parantaminen, työn tehostaminen ja työvoimakustannusten alentaminen. Laman myötä 1990-luvun alussa alettiin kuitenkin hakea säästöjä kertakäyttötuotteiden uudelleenkäytöllä.

Liikuntalääketieteen aiheet menestyivät nuorten tutkijoiden kilpailussa

Suomalaiset menestyivät kansainvälisessä nuorten tutkijoiden kilpailussa, joka pidettiin liikuntatieteen päivien yhteydessä. Kaikki kolme palkintoa menivät suomalaisille liikuntalääketieteen tutkijoille.