Pitkäaikaissairastavuus lisääntyi eniten lapsilla

Suomalainen aikuisväestö tuntee itsensä nykyään terveemmäksi kuin toistakymmentä vuotta sitten, vaikka pitkäaikaissairastavuus, psyykkiset oireet ja hammasvaivat ovatkin yleistyneet. Kansaneläkelaitos ja Stakes ovat jälleen tehneet väestön terveydentilaa, terveyspalvelujen käyttöä ja perheiden sairauskuluja koskevan suuren tutkimuksen, jota varten on henkilökohtaisesti haastateltu noin 13 000 aikuista ja lasta. Tämänkertaisen, vuosia 1995 ja 1996 koskevan tutkimuksen tuloksia verrataan etenkin vastaavaan, vuonna 1987 tehtyyn tutkimukseen.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 3/1999 Kommentteja

Työuupumus yleisintä terveyskeskuslääkäreillä ja apulaislääkäreillä

Viidesosa lääkäreistä pitää vakavaa työuupumusta selvänä uhkana työssään, ilmenee Lääkäriliiton ja Työterveyslaitoksen yhteisen tutkimuksen alustavista tuloksista. Lääkärien työolot ja kuormittuneisuus -tutkimuksen mukaan eri lääkäriryhmät poikkeavat selvästi toisistaan työuupumuksen suhteen. Yleisintä se on terveyskeskuslääkäreillä ja apulaislääkäreillä. Terveyskeskuslääkäreistä jopa puolella ilmenee lievää työuupumusta ja vakavaa työuupumusta 5 %:lla, apulaislääkäreistä 54 % kärsii lievästä ja 2 % vakavasta työuupumuksesta. Oireyhtymä on harvinaisin yksityislääkäreillä, joista joka viidennellä ilmenee lievää ja yhdellä sadasta vakavaa työuupumusta.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 3/1999 Kommentteja

Ihmisoikeusnäkökulmaa ei saa sivuuttaa

Dos. Tero Taiminen käsittelee artikkelissaan Milloin aikuinen tulee lähettää tahdosta riippumattomaan psykiatriseen hoitoon? (SLL 31/98) ongelmallisia erityistilanteita, joissa tahdosta riippumattomaan hoitoon lähettämistä olisi kirjoittajan mielestä syytä käyttää nykyistä enemmän. Ne on havainnollisesti esitetty ja keskustelussa varteenotettavia. En tässä puutu niihin, vaikka ne ilmentävätkin lääkärin tätä koskevan päätöksenteon keskeistä ikuisuusongelmaa, että potilaan oikeusturva voi kärsiä yhtä hyvin hoidollisen heitteillejätön kuin virheellisesti määrätyn tahdonvastaisen hoidonkin takia.

Veronica Pimenoff

Voiko ruoka estää sairauksien synnyn?

Turun yliopiston anatomian professorin Risto Santin mukaan väestöryhmien väliset ja ajalliset sairastavuus- sekä kuolleisuuserot osoittavat, että ravintotekijöillä on keskeinen merkitys niin sydän - ja verisuonitautien kuin syöpätautienkin synnylle. Arvioidaan, että ravinto aiheuttaa 35 % kaikista ihmisen syövistä. Ravinnon vaaratekijöistä pidetään tärkeimpinä suurta rasvapitoisuutta (35-40 %) ja energiasisältöä samoin kuin vähäistä kuitupitoisuutta (alle 20 grammaa päivässä). Tutkimusten mukaan monityydyttämättömät rasvahapot, kuten seesami-, saflori-, maissi- ja soijaöljyjen sisältämät omega-6 rasvahapot, lisäävät rintasyövän riskiä, vaikka ne vaikuttavat edullisesti sydän- ja verisuonitautien ilmaantuvuuteen. Kertatyydyttämättömät rasvahapot, joita on rypsi- ja oliiviöljyissä, saattavat puolestaan vähentää rintasyöpäriskiä.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 1-2/1999 Kommentteja

Uusi kampanja malariaa vastaan

Malaria on esiintymisalueillaan terveysongelmista suurin, ja sitä vastaan käydään nyt uudella suurkampanjalla, jossa korostetaan kontrollikeinojen lisäksi terveydenhuollon kehittämistä. Roll Back Malaria -kampanjan ovat käynnistäneet YK:n lastenavun rahasto UNICEF, Maailmanpankki, YK:n kehitysohjelma UNDP ja Maailman terveysjärjestö WHO. Kampanja keskittyy aluksi Afrikan maihin. Käytännön aseita ovat perusterveydenhuollon järjestäminen, hyönteismyrkyillä käsitellyt hyttysverkot, yksinkertaisten diagnosointi- ja hoitostrategioiden kehittäminen, lääkkeiden saannin turvaaminen sekä paikallistason työntekijöiden ja kansalaisten koulutus sairauden ehkäisyyn ja hoitoon.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 1-2/1999 Kommentteja

Merkittävät ja kalliit lääkkeet: Interferoni beeta ja Alzheimer-lääkkeitä peruskorvattaviksi

Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva lääkkeiden hintalautakunta on hyväksynyt aaltoilevan MS-taudin hoidossa käytettävien beetainterferonivalmisteiden (Avonex, Betaferon, Rebif) hinnat, joten ne tulivat 1.1.99 lähtien sairausvakuutuksesta peruskorvattaviksi. Beetainterferonivalmisteet ovat valtioneuvoston päätöksen mukaan ns. merkittäviä ja kalliita lääkkeitä, joiden korvaaminen edellyttää potilaskohtaista erillisselvitystä. Erillisselvityksenä käytetään B-lääkärinlausuntoa ja Kelan toimistoon tehtävää hakemusta. Korvausten edellytyksistä ja käytettävistä menettelyistä kerrottiin tarkemmin 1.12.98 ilmestyneessä Lääkärilehden numerossa (SLL 34/98).

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 1-2/1999 Kommentteja

Kuopion yliopistossa tutkittiin mielipiteitä eutanasiasta

Kuopion yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos tutki suomalaisten mielipiteitä eutanasiasta kolmesta satunnaisotannalla valitusta aineistosta. Mielipiteitä kysyttiin 800 lääkäriltä, 800 hoitajalta ja 1 000 tavalliselta kansalaiselta. Lääkäreistä kyselyyn vastasi 62 %, hoitajista 73 % ja muusta väestöstä 59 %. Tutkimusryhmään kuuluivat terveyssosiologian dosentti Markku Myllykangas, yleislääketieteen dosentti Olli-Pekka Ryynänen, kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Harri Heino ja ylilääkäri Markku Virén.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 36/1998 Kommentteja

Eläkeiän nostamisesta uskallettava keskustella

Kun Bismarckin aikoina vanhuuseläkeiäksi asetettiin 65 vuotta, väestön keskimääräinen elinikä oli runsaat 40 vuotta. Nyt se on lähes kaksinkertainen, kirjoittaa ylijohtaja Kari Välimäki sosiaali- ja terveysministeriön julkaiseman Sosiaaliturvan suunta 1998-1999 -raportin esipuheessa. Välimäen mukaan olisikin uskallettava keskustella siitä, onko nykyinen vanhuuseläkkeen ikäraja paikallaan.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 36/1998 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030