Kuntien pätkätyöntekijät terveempiä kuin vakinainen henkilökunta?

Tampereella hämmästellään tutkimustuloksia, joiden mukaan kuntien pätkätyöntekijät ovat yleisesti ottaen terveempiä kuin vakinainen henkilökunta. Pätkätöitä tekevät toimihenkilönaiset tosin tuntevat itsensä psyykkisesti rasittuneiksi.

Hallituksen kokous 15.11.2000: Uudet aluepäälliköt nimetty

Hallitus päätti nimetä lakkopäälliköksi Heikki Pärnäsen, jos syntyy työtaistelutilanne. Myös VES-tavoitteet olivat edelleen asialistalla.

Jonotalkoot TAYS:n lastenklinikassa

– Asiasta on erikseen keskusteltu klinikan lääkärien kanssa. Päätös talkoista tehtiin mielipidekartoituksen jälkeen, ja tähän on sitouduttu. Kyllä tämä kokonaistyöaikaa tietysti vähän lisää, toteaa lastenklinikan ylilääkäri Matti Salo. Poliklinikkakäyntien määrä lastenklinikassa on lisääntynyt lähes 18 % viiden viime vuoden aikana, uusien lähetteiden määrä yli 23 %. Talkoot alkoivat tällä viikolla ja jatkuvat toukokuuhun saakka.

Sprinklerit myös vanhusten suojaksi

– Palvelutalot on suunniteltu yleensä ihan normaalien asuntomääräysten mukaisesti, esimerkiksi poistumismahdollisuuksien suhteen. Silloin lähtökohtana on, että ihmiset pystyvät itse poistumaan asunnoistaan tulipalon syttyessä. Nyt palvelutaloissa kuitenkin asuu paljon niin huonokuntoisia ihmisiä, että järjestelmä ei toimi, jolloin koko turvallisuusjärjestelmä tavallaan romahtaa, sanoo Tampereen johtava palotarkastaja Seppo Männikkö. Hän toimii Maaningan palon tutkintalautakunnan varapuheenjohtajana. Männikkö muistuttaa, ettei esimerkiksi Maaningalla yksikään asukas tullut pois palavasta rakennuksesta täysin itsenäisesti.

Varusmiesten kunto on heikentynyt selvästi

Puolustusvoimien mukaan varusmiesten fyysinen kunto kohentuu palveluksen aikana lähes kymmenellä prosentilla. Pääesikunnan selvitysten mukaan varusmiesten lihaskunto paranee keskimäärin tyydyttävästä hyvään ja 12 minuutin juoksutestin tulos kohentuu 200–250 metrillä.

Palveluseteliä haluttaisiin kokeilla jo ensi vuonna

– Olemme keskustelleet asiasta ja todenneet, että kannattaa pohtia, onko kokeilun toteuttamiseen mahdollisuuksia. Mitään käytännön etenemistä asiassa ei kuitenkaan ole vielä tapahtunut, toteaa hallitusneuvos Pekka Järvinen. Kuntaliiton kokeilumallissa palveluseteliä käytettäisiin erikoissairaanhoidon jonojen purkamiseksi. Setelillä voisi hankkia tiettyjä, erikseen määriteltyjä hoitoja joko yksityiseltä tai julkiselta tuottajalta, myös toisen sairaanhoitopiirin alueelta.

YK:n AIDS-ohjelma hakee apua Venäjän epidemian hillitsemiseksi

HIV-tartuntojen määrä on Venäjällä kasvanut nopeasti. Virallista arviota 130 000:sta tartunnan saaneesta pidetään selvästi liian pienenä. Pietarissa vuonna 1999 tartunnan esiintyvyydeksi suonensisäisten huumeiden käyttäjien keskuudessa todettiin 12 %, mutta puoli vuotta myöhemmin se oli jo 19 %.

Jonotalkoot TAYS:n lastenklinikassa

TAYS:n lastenpoliklinikassa on aloitettu puoli vuotta kestävät jonojen lyhennystalkoot. Tavoitteena on lyhentää keskimäärin neljän kuukauden mittaisiksi pidentyneet yleispediatriset jonotusajat keskimäärin kuuteen viikkoon.

Sprinklerit myös vanhusten suojaksi

Palvelutalojen paloturvallisuusvaatimuksia pitäisi arvioida uudelleen, katsoo Maaningan viime joulukuista vanhusten palvelutalon paloa tutkinut lautakunta.

Ajanvarausjonot pitenevät Helsingin terveyskeskuksissa

Jonot ajanvarausvastaanotoille ovat alkaneet pidentyä Helsingin itäisessä ja koillisessa terveyskeskuksessa. Koillisella alueella pääsyä omalääkärin ajanvarausvastaanotolle joutuu usein odottamaan 2-3 viikkoa, monilla itäisen terveyskeskuksen alueilla 2-4 viikkoa.

Kari Eskolalle Konrad ReijoWaaran palkinto

Keuruulainen terveyskeskuslääkäri Kari Eskola sai Duodecim-seuran tämänvuotisen Konrad ReijoWaaran palkinnon. Palkintolautakunnan perusteluissa Eskola todetaan ansioituneeksi ja pidetyksi käytännön lääkäriksi, tutkijaksi, opettajaksi ja kirjoittajaksi. Kari Eskola on toiminut Keuruun-Multian terveyskeskuksessa vuodesta 1973. Hän on osallistunut mm. Tampereen yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opintouudistukseen, jossa opetussuunnitelma rakennettiin ongelmalähtöisen oppimisen pohjalle. Eskola tunnetaan nasevana kirjoittajana, jonka tekstejä on julkaistu lehdissä ja oppikirjoissa, ja hän on osallistunut sarjakuvakäsikirjoituksen tekoonkin.

Farmasian päivät 2000: Yhteistyöllä parempaa lääkehoitoa

Farmasian päivät on farmaseuttisen henkilökunnan suurin vuosittainen täydennyskoulutustapahtuma, jonka ohjelmasta vastaa Lääkehuollon täydennyskoulutuskeskus. Tänä vuonna järjestetyille päiville osallistui noin 2 800 farmaseuttia, proviisoria ja apteekkaria lääkehuollon eri alueilta eli noin 40 prosenttia työikäisestä farmaseuttisesta henkilökunnasta.

Ulla Toikkanen

Varusmiesten kunto on heikentynyt selvästi

Suomalaisten varusmiesten fyysinen kunto on heikentynyt selvästi runsaan kymmenen viime vuoden aikana. Varusmiesaikaisesta kuntokuurista huolimatta palveluksesta kotiutuvien kunto on heikompi kuin kymmenen vuotta sitten palvelukseen astuneilla.

Aristolakkiayrtin myynti yleisölle tulisi lopettaa

Euroopan Lääkearviointiviraston (European Agency for the Evaluation of Medicinal Products, EMEA) lääkkeellisten rohdosvalmisteiden työryhmä on julkaissut selvityksen aristolakkiayrtin munuaisvaurioita ja mm. virtsateiden syöpää aikaansaavista vaikutuksista. Yrttiä on käytetty perinteisenä hoitona mm. nivelvaivoihin, reumaan, kroonisiin ihon tulehdustauteihin ja käärmeenpuremiin. Tieteellisesti pätevää ja luotettavaa näyttöä tehosta ei ole. Yrttiä myydään edelleen vapaasti yleisölle siitä huolimatta, että tiedossa on kymmeniä munuaissiirtoihin ja kuolemaan johtaneita tapauksia. Aristolakkian käyttäjilleen aiheuttamia vakavia haittoja on käsitelty useita kertoja kuluvana vuonna Suomen Lääkärilehdessä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Palveluseteliä haluttaisiin kokeilla jo ensi vuonna

Kuntaliitossa haluttaisiin jo ensi vuonna päästä kokeilemaan palveluseteliä erikoissairaanhoidon palveluissa. Liitto teki kesällä asiaa koskevan aloitteen sosiaali- ja terveysministeriölle.

Kuka vastaa mielenterveyspalveluiden riittävyydestä?

Suomi on pitkään ollut eräänlainen musta maa mielenterveyshäiriöiden kroonistumisesta ja psyykkisistä syistä johtuvan työkyvyttömyyden korkeiden tilastonumeroiden valossa. Eläköitymisen ja työkyvyttömyyden virran suunta on ehdottomasti saatava muutetuksi. Tämä on haaste ja kollektiivinen vastuu, joka lankeaa meille kaikille, kirjoittavat Ranan Rimón ja Reijo Laitinen.

Ranan Rimón, Reijo Laitinen

Niilo Keräsen Vuoden Kunnallislääkäriksi

Juhlia vietettiin vuosittaisten Kunnallislääkäripäivien aattona. Kunnallislääkäripäivät päättyvät tänään yhdistyksen vuosikokoukseen. Torstaina yhdistys valitsi Vuoden Kunnallislääkäriksi kansanedustaja Niilo Keräsen. Kunnanlääkärien valtakunnallinen yhdistys perustettiin vuonna 1920 kohentamaan kunnanlääkärien työoloja ja palkkausta sekä kohentamaan etenkin maaseudun terveydenhuoltoa.

Suomen Akatemia linjaa terveyden tutkimusta uusiksi

– Akatemian toimikunnista terveyden tutkimus on ala, joka lähettää eniten suomalaistutkijoita ulkomaille postdoc-vaiheessa. Tämänkin ansiosta meillä on lääketieteessä hyvin koulutettu, kansainvälisesti toimiva ja näkyvä tutkijakunta, Vuorio kiittelee.

Ruotsiin Pohjoismaiden ensimmäinen korkeimman turvatason laboratorio

Laboratorio palvelee terveydenhuoltoa diagnostiikassa mutta toimii myös tutkimuskeskuksena. Laboratorion johtaja Fredrik Elgh toteaa Läkartidningenissa, että laboratorio ja sen rinnalla rakennettava mikrobiologinen valmiusorganisaatio ovat tarpeen sekä matkailun ja ulkomailla työskentelyn myötä lisääntyneen tuonti-infektioiden vaaran että bioaseiden ja bioterrorismin uhkan vuoksi.

Patologian laatutunnus myönnetty

Suomen Lääkäriliiton laatuneuvosto on myöntänyt IAP:n (International Academy of Pathology) laadunvarmistustyöryhmän lausunnon perusteella patologian laatutunnuksen Hatanpään Sairaalan Patologian yksikölle 12.10.–31.12.2000 väliseksi ajaksi. Laatutunnuksen mukaisena toimialana on histopatologia, sytologia ja obduktiot.