Eutanasia lailliseksi Hollannissa

Hollanti laillistaa eutanasian ensimmäisenä maana maailmassa. Maan parlamentin alahuone päätti laillistamisesta viime viikolla äänestyksen jälkeen. Päätökselle vaaditaan vielä senaatin vahvistus, jota kuitenkin pidetään pelkkänä muodollisuutena. Lain odotetaan tulevan voimaan ensi vuonna.

Suomalaiset käyttivät alkoholiin 20,2 miljardia

Alkoholin kulutus Suomessa kasvaa edelleen. Maassa juotiin viime vuonna noin yhdeksän litraa absoluuttista alkoholia asukasta kohden. Kulutus lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna 1,7 %.

Kaikkien ammattiryhmien osaamista suun terveydenhuollossa olisi hyödynnettävä

Kaikkien ammattiryhmien osaamista suun terveydenhuollossa olisi hyödynnettävä täysimääräisesti siirryttäessä koko väestöä palvelevaan hammashoitoon, todettiin Stakesin seminaarissa. Myös hammashuoltajien, -hoitajien ja erikoishammasteknikkojen ammattitaito olisi otettava huomioon, kun täytetään aikuisten hammashuollosta kuntiin syntyvää resurssivajetta. Erityisesti hammashuoltajat tuntuvat olevan unohdettu voimavara.

Aki Lindén aloittaa V-S:n sairaanhoitopiirin johtajana vuodenvaihteessa Mahdoton tehtävä innostaa

Lääninlääkäri Aki Lindén väitti takavuosina yliopistosairaalan johtamista mahdottomaksi tehtäväksi.

Ulla Järvi

Aivotutkimuksen lunastetut lupaukset ja tulevaisuudennäkymät

Aivotutkimuksen vuosikymmen on tutkijan näkökulmasta ollut voimakkaan kehityksen kautta eikä panostus suinkaan ole mennyt hukkaan. Molekyyli- ja solutason sekä aivorakenteiden toiminnan tutkimusmenetelmät ovat kehittyneet huimasti ja samalla yhteistyö eri alojen aivotutkijoiden välillä on vahvistunut ennennäkemättömällä tavalla. - Lääkärilehdessä aiemmin tänä vuonna julkaistut kriittiset kirjoitukset aivotutkimuksesta ovat saaneet vastauksen Suomen Aivotutkimusseuran hallituksen jäsenistä koostuvalta kirjoittajajoukolta.

Synnöve Carlson, Matti Airaksinen, Hannu Alho, Eero Castrén, Markus Färkkilä, Irma Holopainen, Esa Korpi, Anders Paetau, Mikko Sams

Syöpä-säätiöiden suurstipendit Kähärille ja Kauppiselle

Veli-Matti Kähäri sai Syöpäsäätiön suurstipendin tutkimukseensa Metalloproteinaasit ihosyövissä. Risto Kauppisen tutkimusaiheena on Aivokasvainten kuvantaminen ja geenihoito.

Pohjoismainen lääkärikoulutuksen liitto toimii taas

Järjestön toiminta rahoitettiin lähes kolmenkymmenen vuoden ajan Pohjoismaisen Ministerineuvoston toimesta. Monet muistavat, että tehokkaat tanskalaiset johtivat liittoa suomalaisille vaikealla kielellä. Nyt tilanne on monilta osin muuttunut. Liitto elää muutamien lamavuosien jälkeen voimakasta nousukautta. Toiminta rahoitetaan jäsenmaksuilla. Samalla NFMU:n järjestämien kokouksien ja kongressien kieli on pääosin vaihtunut englanniksi ja suomalaisille helpommaksi. Liiton puheenjohtajana toimii tällä hetkellä norjalainen Dagfinn Ogreid Bergenin yliopistosta.

Pisimmät jonot sarveiskalvonsiirtoleikkauksiin Helsingissä ja Oulussa

Sarveiskalvonsiirtoja tehdään Suomessa nykyisin yli 200 vuodessa; noin puolet HYKS:n silmäklinikassa ja loput neljässä muussa yliopistosilmäklinikassa. Jonoissa on noin 150 potilasta. Jonotusajat ovat pisimmät Helsingissä ja Oulussa, keskimäärin runsaan vuoden mittaiset. Lyhyin jono on Kuopiossa, jossa se kestää parhaimmillaan vain joitakin viikkoja. Noin puolen vuoden odotusaika on Tampereella ja Turussa. Jonoista päästäisiin ja kaikki siirrännäiset saataisiin Suomesta, jos lupia pyydettäisiin viikoittain kaksi enemmän – luovuttaja antaa sarveiskalvon kahdelle sitä tarvitsevalle potilaalle.

Silmä- ja korvataudit pois Laakson sairaalasta

Silmä-korvasairaalan remontin arvioidaan valmistuvan aikataulun mukaisesti vuoden loppuun mennessä. Täysipainoiseen toimintaan siellä arvioidaan päästävän remontin ja muuton jälkeen tammikuun puolivälissä.

HIV-narkomaanien palvelukeskus avataan Helsingin keskustassa

Kluuvin palvelukeskus on avoinna ympäri vuorokauden. Matalan kynnyksen yksikössä voi asioida anonyymina. Ensi vuonna keskus varautuu ottamaan vastaan 30–50 kävijää vuorokaudessa.

Mielenterveyspotilaiden turva-asuminen sairaalahoidon vaihtoehtona

Turva-asuminen antaa mahdollisuuden lyhytaikaiseen, asiakkaalle maksuttomaan kriisiasumiseen samoin kuin matalan kynnyksen ja vaivattoman tavan hakeutua avun piiriin ilman lähetettä ja jonotusta. Mielenterveyden keskusliitto toteuttaa vuosien 1998–2001 aikana turva-asumisen kehittämisprojektin Jyväskylässä, Mikkelissä, Rovaniemellä ja Vantaalla yhdessä terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja sairaaloiden kanssa.

Juhlavuoden kirjoituskilpailuun osallistui 21 kirjoitusta

Kirjoitukset edustivat tyyliltään lähes kaikkea: runoja, novelleja, pakinatyylisiä tekstejä, kolumneja ja esseitä. Aiheina nousivat esiin mm. kiire, ahdistus, syntymä ja kuolema. Suosittuja teemoja olivat luonnollisesti myös kollegiaalisuus ja eettiset kysymykset.

HIV-narkomaanien palvelukeskus avataan Helsingin keskustassa

Helsingin keskustaan, Vuorikadulle, avataan ensi maanantaina palvelukeskus HIV-infektoituneille narkomaaneille. Helsingin kaupunki on tehnyt palvelujen järjestämisestä sopimuksen Diakonissalaitoksen kanssa. Keskus on Suomessa ensimmäinen laatuaan.

Silmä- ja korvataudit pois Laakson sairaalasta

Laakson sairaalan silmätautien ja korvatautien yksiköiden toiminta Helsingissä päättyy joulukuussa. HUS:n perustamisen yhteydessä tehdyn sopimuksen mukaan helsinkiläisten erikoissairaanhoitotasoinen silmä- ja korvatautien hoito keskitetään Meilahden sairaalan alueella olevaan HYKS:n silmä-korvasairaalaan.

Mielenterveyspotilaiden turva-asuminen sairaalahoidon vaihtoehtona

Psykiatrisia sairaansijoja on tällä hetkellä noin 6 200, kun vuonna 1980 niitä oli noin 20 000 ja vuonna 1990 vielä 12 300. Laitosten tyhjentyessä avohoitoa ei ole vastaavasti kehitetty. Moni mielenterveysongelmista kärsivä ihminen hakeutuu sairaalahoitoon tilanteissa, joissa asiantuntevaa apua kyllä tarvitaan, mutta varsinaisia lääketieteellisiä perusteita sairaalahoidolle ei ole. Toisaalta sairaalasta joudutaan kotiuttamaan ihmisiä, jotka eivät vielä omin avuin selviä kotona.

Ensimmäinen päihdekoordinaattori aloitti työnsä TAYS:ssa

Terveydenhuollon maisteri Riitta Lappalainen-Lehto aloitti syyskuun lopussa työnsä TAYS:n kirurgian klinikan uutena päihdekoordinaattorina. Toimenkuva on upouusi, ja vastaavaa hoitomallia ei ole muualla erikoissairaanhoidossa. Päihdekoordinattoria tarvitaan, sillä kirurgian osastoilla on paljon potilaita, joilla on päihdeongelmia. Hoitotyön pulmana on ollut paitsi potilaiden päihteiden ongelmakäytön tunnistaminen myös heidän ohjaamisensa jatkohoitoon.

Ulla Toikkanen

Sauvakävely kiinnostaa varttuneita

Yli neljäsosa suomalaisista on kokeillut sauvakävelyä ja puoli miljoonaa harrastaa sitä säännöllisesti. Varttuneempi väki on ottanut sen omakseen; harrastajista innokkaimmat ovat 50-64-vuotiaita. Tästä ikäluokasta peräti 20 % harrastaa sauvakävelyä. Vajaat neljä vuotta sitten yleisölle markkinoitu laji on jatkanut nousuaan maamme suosituimpien liikuntalajien joukkoon. Sauvakävelyn harrastuksen leviämistä on auttanut sen helppous, turvallisuus ja edullisuus. Myös lajia markkinoivan Suomen Ladun valtakunnallinen organisaatio ohjattuine harjoituksineen on tehnyt lajia tunnetuksi.

Syöpäsäätiöiden suurstipendit Kähärille ja Kauppiselle

Dosentti Veli-Matti Kähäri Turun yliopistosta ja professori Risto Kauppinen Kuopion yliopistosta ovat kumpikin saaneet miljoonan markan suurstipendit Syöpäsäätiöiltä. Säätiöt jakoivat marraskuun lopussa syöpätutkimukseen lähes 14 miljoonaa markkaa.

Pohjoismainen lääkärikoulutuksen liitto toimii taas

NFMU - Nordisk Federation för Medicinsk Undervisning - Nordic Federation for Medical Education on lääkärikoulutuksen pohjoismainen liitto, joka juhlii ensi vuonna 35 toimintavuottaan. Liiton tavoitteena on edistää lääkärikoulutuksen kehittämistä perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen osalta mm. järjestämällä opettajille ja opiskelijoille tapaamisia, kongresseja ja kontakteja kokemusten vaihtamiseksi. Liiton jäseniä ovat monet pohjoismaiset lääketieteelliset tiedekunnat, Suomesta mm. Helsinki, Turku ja Tampere. NFMU julkaisee omaa lehteä, jota Suomessa toimitetaan jäsentiedekuntiin.

Pisimmät jonot sarveiskalvonsiirtoleikkauksiin Helsingissä ja Oulussa

Sarveiskalvon luovuttajista on pulaa jatkuvasti, vaikka elinsiirtotestamentteja tehdään Suomessa paljon. Yksi syy tähän on se, että testamentti on liian harvoin tiedossa, kun sen tehnyt henkilö kuolee. Lisäksi lääkärit eivät muista kysyä testamentista tai kokevat luvan kysymisen omaisilta vaikeaksi. Siksi osa sarveiskalvoista joudutaan ostamaan Kööpenhaminan silmäpankista.