STM:n tavoitteena myöhentää eläkkeelle siirtymistä

Sosiaali- ja terveysministeriö asettaa lähivuosien keskeiseksi sosiaali- ja terveyspoliittiseksi tavoitteeksi pitää työntekijät työelämässä kaksi, kolme vuotta nykyistä kauemmin.

Mielenterveys-lehti 40 vuotta: Pelastaisiko keskusohjaus mielenterveyspalvelut?

Suomi lopetti terveydenhuollon keskusohjauksen kertarytinällä 1992. Nyt kuntien valtionosuudessa ei millään tavalla erotella toimintoja, eikä sosiaali- ja terveydenhuoltoon siten tule omia varoja. Tällä viikolla ilmestyvässä Mielenterveys-lehdessä kysytään, pitäisikö valtiovallan jyrähtää, jotta pahenevien mielenterveysongelmien hoitoon satsattaisiin kunnissa enemmän varoja? Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön päällikkö Jorma Back ei innostu valtion valvonnan palauttamisesta.

Ulla Järvi

Traumaperäisen stressireaktion keksiminen ja käyttö

Psyykkisillä häiriöillä on yleensä enemmän samankaltaisia kuin spesifisiä piirteitä, esimerkiksi spesifissä fobiassa ilmenee tietylle ärsykkeelle pelko/ahdistusreaktio ja välttämiskäyttäytymistä kuten traumaperäisessä stressihäiriössä. Vaaran aiheuttamaa pelkoa ja sen välttämistä on pidettävä normaaliin itsesuojeluun kuuluvana pikemminkin kuin sairauden oireena.

Matti Viukari

Pääkirjoitus (SLL 14/2001): Kielellisiä ongelmia

Puhe- ja kielihäiriöisyyden taustalla voi olla monenlaisia syitä. Tämän kirjoituksen pääpaino on kehityksellisissä puheen ja kielen hallinnan ongelmissa. Vaikka ne ilmiönä ymmärretäänkin lähinnä lasten ongelmiksi, ne saattavat aiheuttaa haittaa aikuisiässäkin.

Pääkirjoitus (SLL 14/2001): Säännöt sitovat myös työnantajaa

Työnantajalla ei ole laillista oikeutta keskeyttää lakon ulkopuolella olevien lääkärien palkanmaksua vetoamalla em. tavalla työn estymistä koskeviin määräyksiin. KT:n helmikuinen ohjeistus on näiltä osin yksiselitteisesti virheellinen. Tiukasti tulkiten ohjeistusta voisi pitää jopa kehotuksena laittomaan palkanmaksun keskeyttämiseen eli laittomaan työtaistelutoimenpiteeseen. Lääkärit ovat useimmiten virkasuhteessa työnantajaansa. Tästä syystä työsuhteisia koskevilla määräyksillä ei lääkärien kohdalla useimmissa tapauksissa ole merkitystä.

Itä-Savon sairaanhoitopiiri korotti palkkoja alkuvuodesta

– Jälkeenjääneisyyden taustalla oli sairaanhoitopiirin hallituksen viime vuosikymmenen alkupuolella tekemä periaatepäätös, että henkilökunta sijoitetaan aina palkkahaarukan alareunaan, kertoo johtajaylilääkäri Tapio Väyrynen.

Avustukset lasten ja nuorten psykiatrian palveluihin jaettiin

Kaikki sairaanhoitopiirit hakivat ja saivat avustuksia. Hakemukset arvioitiin ja pisteytettiin lääninhallituksissa sekä sosiaali- ja terveysministeriössä. Avustuksen suuruus perustuu piirin alle 18-vuotiaiden lukumäärään, mutta markkamäärää on voitu, kuten viime vuonnakin, pienentää tai suurentaa hakemuksen sisällön perusteella. Suuri osa avustuksista käytetään niiden kehittämishankkeiden jatkamiseen, jotka on käynnistetty samalla tavalla viime vuonna jaetulla rahalla.

Kunnat haluavat sijoittaa terveydenhuoltoon Useat paikalliset tarjoukset ylittävät VES:n mukaiset palkat

Useat paikallisten kuntatyönantajien palkkatarjoukset terveyskeskuslääkäreille ylittävät voimassa olevan virkaehtosopimuksen palkkamääräykset. Asia käy ilmi Lääkäriliiton tekemästä selvityksestä, joka koski tänä vuonna Suomen Lääkärilehdessä julkaistuja virkailmoituksia. Valmius maksaa nykyistä parempia palkkoja ilmenee myös useista sairaanhoitopiirien paikallisista sopimuksista.

Mika Vehkasaari

Itä-Savon sairaanhoitopiiri korotti palkkoja alkuvuodesta

Itä-Savon sairaanhoitopiiri korotti alkuvuodesta sekä erikoislääkäriensä että erikoistuvien lääkäriensä palkkoja. Kummankin lääkäriryhmän palkkauksen tiedettiin jääneen selvästi jälkeen muista sairaanhoitopiireistä, eikä piiri halunnut leimautua huonoksi palkanmaksajaksi.

Suvi Sariola

Apuvälineiden luovutuksesta toivotaan yhtenäisiä ohjeita

Kunnissa toivotaan yhtenäisiä valtakunnallisia ohjeita lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluun. Mitkä apuvälineet tarvitsijan pitäisi hankkia itse, mitkä kuuluvat kunnan hankittaviin? Kuinka paljon kunta voi maksaa yksittäisestä apuvälineestä? Ja mikä ylipäätään on apuväline: onko matkapuhelin, entä tietokone?

Suvi Sariola

XXII Tampereen Lääkäripäivät 22.-24.3.2001: Lääkäri on kanssamatkaaja

Kuoleman väistämättömyyden hyväksyminen on omaisille usein vaikeaa. Lääkäri joutuu ottamaan vastaan omaisten epärealistisia toiveita, toivottomuutta ja ahdistusta.

Merja Koivuniemi

Avustukset lasten ja nuorten psykiatrian palveluihin jaettiin

Sosiaali- ja terveysministeriö on päättänyt 40 miljoonan markan avustuksen jakamisesta lasten ja nuorten psykiatrian palveluihin sairaanhoitopiirien hakemusten perusteella.

Terveyden edistämisenkeskus palkitsi vuoden parhaat terveysaineistot

Kilpailuun osallistui 93 aineistoa, joista palkittiin neljä. Vuoden paras aineisto ja Terveyden Pylvään saaja on Työterveyslaitoksen Tilaa hengittää -opas. Kunniamaininnat saivat Diabetesliiton Aikuistyypin diabetes ja liikunnan matkaopas, Reumaliiton A Way of Healthy Walking -nettiaineisto ja SYLVA ry:n toimintakertomusjuliste.

Pääkirjoitus (SLL 13/2001): Mitä diabetes maksaa?

Tässä numerossa julkaistaan yhteenveto laajasta suomalaisesta tutkimuksesta, jossa on selvitetty yksityiskohtaisesti Helsingissä asuvien diabeetikkojen ja heidän verrokkiensa terveyspalvelujen käyttöä ja hoidon kustannuksia vuoden ajalta. Tutkimuksen tekijä, LT Tero Kangas, on jo väitöskirjassaan käsitellyt aihetta, mutta vasta tämä tutkimus luo kokonaisvaltaisen kuvan niin tyypin 1 kuin tyypin 2 diabetesta sairastavien hoitokäytännöistä ja erityisesti hoidon kustannuksista. Tulosten mukaan vuonna 1997 diabeteksen hoidosta koituneet kustannukset olivat yhteensä noin 580 miljoonaa markkaa, joka vastaa Helsingin kaupungin terveydenhuollon budjetista 12–17 %:n osuutta laskuperusteista riippuen. Tyypin 1 diabetesta sairastavien suorat hoitokustannukset olivat noin nelinkertaiset ja tyypin 2 diabetesta sairastavien yli kaksinkertaiset samanikäisiin verrokkeihin nähden. Selvästi merkittävin kustannuserä koitui diabetekseen liittyvien komplikaatioiden hoidosta. Vain kolmanneksella diabeetikoista oli komplikaatioita, mutta niiden hoitamiseen kului 90 % diabeteksen aiheuttamista lisäkustannuksista.

Pääkirjoitus (SLL 13/2001): Ministerin huolet yliampuvia

Soininvaaran puheet ovat istuvan ministerin sanomina ymmärrettäviä virkalausuntoja, joiden tarkoitushakuisuus on selvä. Ministeri tietää, että maan terveydenhuollossa on jonotettu hoitoon pääsyä jo paljon ennen lakon alkua. Jonottamisen kannalta riskiryhmässä olevien syöpäpotilaiden ja sydänleikattavien hoidot on jo alun pitäen rajattu lakon ulkopuolelle. Välittömässä hoidontarpeessa olevat potilaat on hoidettu työtaistelusta huolimatta. Väitteet lääkärilakon aiheuttamista jonokuolemista tai tällaisten uhkien kasaantumisesta ovat vailla todellisuuspohjaa.

Lakkojohto tyytyväinen: Lakko puree kuntien talouteen jopa odotettua paremmin

Ensi viikolla lakko laajenee aivan uusille paikkakunnille, mutta vasta kuuden viikon kuluttua lakko on koskenut kaikkia niitä lääkäreitä, jotka sen piiriin on suunniteltukin.

Otantatutkimus Oy: Kansalaiset valmiita antamaan lääkäreille 13 prosentin korotuksen

Tutkimuksessa kysyttiin ensin, maksetaanko lääkäreille tällä hetkellä mielestänne liian paljon, sopivasti vai liian vähän? Huomioon tuli ottaa koulutuksen pituus ja työn vastuullisuus. Taustaksi annettiin tieto, että terveyskeskus- ja sairaalalääkäreiden keskimääräinen palkka on tällä hetkellä noin 21 000 mk/kk. Vastausvaihtoehdot olivat: 1) Liian paljon, 2) Sopivasti, 3) Liian vähän ja 4) Ei osaa sanoa. Jos vastaaja oli sitä mieltä, että 21 000 mk/kk on liian paljon tai vähän, hänelle annettiin jatkokysymys: Paljonko Teidän mielestänne terveyskeskus- ja sairaalalääkäreiden keskimääräisen palkan pitäisi olla?

Katumuspilleri käsikauppaan Ruotsissa huhtikuussa

Pilleri (Norlevo) sisältää yksinomaan levonorgestreelia, ja pakkauksessa pillereitä on kaksi. Ensimmäinen pilleri kehotetaan ottamaan niin pian kuin mahdollista yhdynnän jälkeen – kuitenkin viimeistään 72 tunnin kuluessa – ja toinen pilleri 12–24 tuntia myöhemmin. Jos pillerin ottaa päivän kuluessa yhdynnästä, ehkäisyteho on 95 %, toisena päivänä otettuna vielä 85 % ja kolmantena enää 58 %. Pahoinvointi, mahakivut, väsymys, päänsärky ja rintojen arkuus ovat valmisteen yleisimpiä haittavaikutuksia.

Otantatutkimus Oy: Kansalaiset valmiita antamaan lääkäreille 13 prosentin korotuksen

Tutkimuslaitos Otantatutkimus Oy on selvittänyt kansalaisten mielipidettä lääkärien palkan sopivasta korotusprosentista. Tutkimus tehtiin 19.-20. maaliskuuta. Selvityksen perusteella kansalaiset ovat valmiita antamaan lääkäreille 13 prosentin eli 2 776 markan korotuksen.

Hoitomotivaatiota etsitään tunteikkaalla kampanjalla Vain otettu lääke tehoaa

Lehtimainoksessa nainen rutistaa itkien kuolleen miehensä solmiota: Jääräpäisyys sinut tappoi.

Ulla Järvi