Valtakirjamenettelyssä voidaan nyt siirtyä atk:hon

Valtakirjamenettelyssä voidaan nyt käytännössä siirtyä atk:hon. Tietojärjestelmää käytetään, kun lääkärinpalkkioiden, tutkimuksen ja hoidon tilitystiedot toimitetaan Kelaan konekielisessä muodossa.

Silmänliike-tutkimus on monitieteistä yhteistoimintaa

Silmänliike-menetelmää käytetään kehittyneiden rekisteröintilaitteiden ansiosta yhä useammalla tieteenalalla. Menetelmää sovelletaan erityisesti psykologiassa, neurotieteissä, kliinisessä tutkimuksessa sekä käytettävyystutkimuksessa.

Ulla Järvi

Pikaluku ei huiputa aivoja

Silmänliike-tutkijat ovat vakuuttuneita siitä, ettei niin muodikas pikalukutekniikka auta ihmistä lukemaan nopeammin. Silmä välittää kyllä sanan aivoihin, mutta siellä se pitää vielä prosessoida, jotta ihminen todella ymmärtäisi lukemansa. Myös silmän kapasiteetti on rajallinen, eikä se ehdi ottamaan vastaan niin paljon viestiä kuin pikalukutekniikan mainostajat väittävät. Maksimilukunopeus on 500 sanaa minuutissa.

Ulla Järvi

Keliakian koulutusprojekti alkoi terveyskeskuksissa

Suomen Keliakialiitto aloitti äskettäin valtakunnallisen terveyskeskushenkilökunnan koulutushankkeen, Keliakian hoitomallin kehittäminen -projektin eli KIHO:n. Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama hanke toteutetaan vuosina 2001-2003 maamme kaikissa sairaanhoitopiireissä.

Ulla Toikkanen

EU:lta miljoonapanostus ikärappeuman tutkimukseen

4-8 prosenttia EU-maiden yli 70-vuotiaista kansalaisista kärsii silmien ikärappeumasta. Vanhusväestön kasvaessa sairaudesta on tulossa yhä merkittävämpi terveysongelma.

Ulla Järvi

Koululaisen sairastelu liittyy usein ihmissuhdeongelmiin

Jos suhteet opettajiin ja kavereihin ovat pielessä, koululainen voi huonosti. Yhä useampi yläasteelainen on myös masentunut tai kärsii joka päivä erilaisista pikkuvaivoista.

Ensimmäinen tietojärjestelmä hyväksytty Valtakirjamenettelyssä voidaan nyt siirtyä atk:hon

Kela, Lääkäriliitto ja Lääkärikeskusten yhdistys ovat hyväksyneet käyttöön ensimmäisen tietojärjestelmän ns. atk-valtakirjamenettelyä varten. Järjestelmä on Visiotiimi Oy:n SoftMedic.

Ammattitaudit laskusuunnassa Rasitussairaudet lisääntyivät, hengityselintaudit vähenivät

Työterveyslaitokselle ilmoitettiin viime vuonna neljä prosenttia vähemmän ammattitauteja tai -epäilyjä kuin vuonna 1999.

Terveydenhuollon tutkimukselle uusi ohjelma?

Terveydenhuollon järjestelmät ovat murroksessa, mutta kenen ehdoilla uusia rakenteita pystytetään? Kuinka varmistetaan rahoituspohja? Jaksaako henkilöstö? Miten terveydenhuoltotutkimus voisi olla mukana tässä muutosvaiheessa?

KuntaSuomi 2004 -tutkimus kertoi, ettei juuri mikään muuttunut Tiedonkulku kangertelee terveydenhuollossa

Perusterveydenhuollon toiminnassa ei ole pahemmin muutoksia tapahtunut, kertoo tuore KuntaSuomi 2004 -tutkimus. Aineisto perustuu 47 kunnan terveystoimesta vastaavien viranhaltijoiden vastauksiin.

Ulla Järvi

Onko näyttöön perustuva lääketiede unohtanut potilaan? (pääkirjoitus 34/2001)

Kliinisen lääketieteen kultaiseksi standardiksi kehkeytynyt satunnaistettu tutkimus on tinkimätön. Siihen poimitaan mustikoita tai mansikoita, mutta vain yhtä marjaa kerrallaan. Niinpä satunnaistettuun ”valiojoukkoon” on saatettu kelpuuttaa äärimmillään vain alle 10 % tarjotuista potilaista (3). Esimerkiksi osaan sepelvaltimokirurgiaa selvittäneistä satunnaistetuista tutkimuksista pääsisi mukaan ainoastaan 4 % amerikkalaisista nykyään leikattavista sydänpotilaista (2). Hoidon on tähdättävä yksiselitteiseen ja mitattavaan. Tulos on aina numeerinen ja tilastollinen vaihtelevine hajontoineen. Siksi on aprikoitu, voidaanko meta-analyysien tulosta soveltaa ollenkaan omaan yksittäiseen potilasparkaan; häntä kun ei kenties olisi hyväksytty yhteenkään tieteelliseen tutkimukseen rumentamaan tuloksia (2,5).

Havaintoja lääkärilakosta I: Onko nykylakkojen dynamiikka muuttunut? (pääkirjoitus 34/2001)

”Lakko voitetaan tai hävitään julkisuudessa”, totesi lakkoja tutkinut Timo Kauppinen ensimmäisissä kommenteissaan 12.3. alkaneesta lääkärilakosta. Lääkärien lakko oli kiistatta mediatapahtuma, ihmisten huoli terveyspalvelujen häiriöttömästä toiminnasta on todellinen, minkä tiedotusvälineet tajusivat. Kritisoijat kaivoivat oitis esiin vanhat, lääkärin vaatimusten kohtuuttomuutta ja jo nykyistä hyvätuloisuutta kuvaavat löysät kliseensä. Sanat ”etuoikeutetut”, ”hyväosaiset”, ”privaattirahassa rypevät” jne. vilisivät vuoden 1984 tapaan lakkoa kritisoivassa tiedotuksessa. Toisaalta lääkärien palkkauksen todellista hyvyyttä tai huonoutta ei juurikaan yritetty asia-argumentoinnilla julkisuudessa puntaroida. Julkisessa tiedotuksessa oli koko ajan sekä lakkoon kielteisesti että myönteisesti suhtautuvaa, mutta myös asioita neutraalisti uutisoivaa, muutaman päivän välein määrältään vaihtelevaa sisältöä. Vahvalta osaltaan median suhtautuminen lääkärilakkoon oli koko ajan neutraalin asiallista. Tämä selittänee sen, että vastoin ennakko-odotuksia tiedotusvälineiden vaikutus lakon kulkuun näkyi selvästi vain kerran. Uutisköyhänä aikana kesällä HUS:n sydänkirurgian ruuhkautumisen nostaman kohun jälkeen ”vain lomailevat neuvottelijat ja valtakunnansovittelija” rummutettiin synnintuntoon ja töihin, mikä johti sovittelulautakunnan asettamiseen ja lakon keskeytykseen. Median hallinnoima julkisuus ei ainakaan tässä lakossa näytellyt niin keskeistä roolia kuin sen usein uskotaan ja myös pelätään tekevän.

HUS neuvottelee kuntien kanssa jonojen purkamisesta

Kovin nopeasti jonoja ei pystytä purkamaan, sillä työ on tehtävä lisätyönä iltaisin ja viikonloppuisin. HUS:n hallituksen mukaan kuntien kanssa tehdään kuntakohtaiset sopimukset siitä, millä tavalla ja mihin potilasryhmiin toimet ensisijaisesti suunnataan.

Lääketieteellisiin tiedekuntiin hyväksyttiin enemmän

Tänä syksynä lääkärinopintonsa aloittaa 550 opiskelijaa, joka on noin 70 enemmän kuin viime vuonna. Helsinki on edelleen yliopistoista vetovoimaisin, pyrkijöitä sinne oli 534, vaikka aloituspaikkojen määrä pysyi ennallaan, eli sadassa. Tänä vuonna lisättiin eniten aloituspaikkoja Kuopioon, 25 paikkaa, seuraavaksi Tampereelle, 20 paikkaa, Ouluun 15 paikkaa ja Turkuun 10. Hakijoiden määrä on edellisistä vuosista hiukan vähentynyt Helsingissä, Turussa ja Oulussa, mutta Tampereella ja Kuopiossa määrä on lisääntynyt. Yhteensä hakijoita oli tänä vuonna 2 211, kun viime vuonna heitä oli 2194. Sisäänpääsyprosentti oli Helsingissä 19, Tampereella 22, Turussa 26, Kuopiossa 28 ja Oulussa 31.

Anders Jahren nuoren tutkijan palkinto dosentti Leena Ala-Kokolle

Yhdessä Ala-Kokon kanssa nuoren tutkijan palkinnon saa ruotsalainen kantasolututkija apulaisprofessori Jonas Frisén Tukholman Karolinska Institutetista.

Pääministeri Paavo Lipponen: Terveydenhuoltoon yhteisprojekti

- Terveydenhuollon ongelmiin vastaamiseksi valtion, kuntien ja terveysalan järjestöjen on yhdessä käynnistettävä terveydenhuollon projekti, jolla terveydenhuoltoa rakenteellisesti uudistaen ja taloudellisin lisäpanoksin varmistamme laadukkaat terveyspalvelut kaikille suomalaisille, totesi pääministeri Paavo Lipponen Sosiaali- ja terveysturvan päivillä Lahdessa 15. elokuuta.

Akavan Risto Piekka: Nyt on aika paneutua terveydenhuollon kehittämiseen

- Nyt on aika paneutua terveydenhuoltojärjestelmämme kehittämiseen. Terveydenhuoltomme on pitkään kärsinyt riittämättömistä resursseista. Tässä asiassa poliittisilla päättäjillä on täysin avaimet käsissään. Kunnallisista ydinpalveluista, joita kansalaiset arvostavat, on pidettävä huoli, toteaa Akavan puheenjohtaja Risto Piekka.

Keskusta: Terveydenhuollon BKT-osuutta lisättävä

Keskustan eduskuntaryhmän työvaliokunta edellyttää, että maan hallitus osaltaan käynnistää viipymättä toimenpiteet terveydenhuollon koko alan ongelmien ratkaisemiseksi.

Kuntaliitto tukee pääministeriä Kansallinen terveydenhuollon pelastusprojekti käyntiin

- Pääministerin ehdotus terveydenhuollon kansallisesta pelastusprojektista on käynnistettävä mahdollisimman pian. Uhkaava työvoimapula, henkilöstön vähäinen määrä, työuupumus ja odotettavissa olevat työmarkkinaongelmat uhkaavat koko julkisen terveydenhuollon perustaa, toteaa Kuntaliiton puheenjohtaja Hannes Manninen.

HUS neuvottelee kuntien kanssa jonojen purkamisesta

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri on aloittanut jäsenkuntiensa kanssa neuvottelut, joissa selvitetään kuntien halukkuutta ja mahdollisuuksia lyhentää ei-kiireellisiä leikkausjonoja lääkärilakkoa edeltäneelle tasolle.