Länsimaisen lääketieteen filosofiaa
Potilastyön puristuksessa ei jää liiemmälti aikaa eikä tarmoa oman työn perusteiden reflektointiin, saatikka lääketieteen tieteenfilosofisten ongelmien pohdintaan. Peruskoulutuksessakaan ei näihin kysymyksiin liiemmälti paneuduta. Toisaalta aiheesta ei ole kollegakuntaa laajemmalti tavoittavaa kirjallisuuttakaan paljoa saatavilla. Tanskalaisten Wulff, Pedersen, Rosenbergin Philosophy of Medicine (Blackwell, 1986) lienee tunnetuin viime vuosina julkaistuista alan teoksista. Suomessa Pentti Alasen Luonnontiede, lääketiede, tieteenteoria (Gaudeamus, 1989) tarkastelee myös kattavasti lääketieteen tieteenteoreettisia perusteita. Molempien teosten ongelmana on tietynlainen raskassoutuisuus. Ne edellyttävät myös lukijaltaan ainakin jonkinasteista perehtyneisyyttä filosofisten käsitteiden käyttöön.