Hyväksikäytön uhrien tulkinnanvaraiset muistot

Lasten seksuaalista hyväksikäyttöä tutkitaan mm. haastattelemalla uhreja. Tietoon tulleiden tapausten määrä on lisääntynyt rajusti. Joskus on kuitenkin päässyt tapahtumaan ylilyöntejä, kun haastateltavaa on johdateltu muistamaan asioita, jotka eivät ole oikeasti tapahtuneet. Uhri on usein pieni lapsi, joka ei vielä osaa ilmaista itseään selkeästi, ja tosiasiat saattavat jäädä häntä kuulustelevan aikuisen tulkinnan varaan. Varsinkin Yhdysvalloissa nämä tapaukset ovat saaneet laajaa julkisuutta ja yleinen mielipide on tuominnut jyrkästi oletetun hyväksikäyttäjän.

Enää puolella kansalaisista on normaali työsuhde

Professori Jukka Pekkarisen johdolla ilmestyi vuosi sitten usean kirjoittajan kokoomakirja Takaisin täystyöllisyyteen. Kirjan nimi jo kertoo taloustieteilijöiden lujan uskon, että kaikille löytyy myös tulevaisuudessa markkinaehtoisia työpaikkoja. Varsinkin kun virallisista tilastoista on voinut todeta lievän positiivisen kehityksen työllisyyden suhteen. Nykyistä talouspolitiikkaa, jota demarit ovat johtaneet, Pekkarinen sitten hehkuttaakin niin kuin kirja olisi Lipposen tilaustyö:

Ari Ojapelto

Sydäntaudeista puolella ihmiskuntaa

Sydän- ja verisuonitaudit, etenkin sepelvaltimotauti, on nykyisin sekä miesten että naisten suurin kuolinsyy ja tärkein toimintakyvyn vajavuutta aiheuttava tekijä teollistuneissa maissa, tulevaisuudessa myös kehitysmaissa. Kolmenkymmenen viime vuoden aikana sydän- ja verisuonitautikuolleisuus on miehillä vähentynyt enemmän kuin naisilla, joten sydän- ja verisuonitauteja sairastavia naisia tulee 2000-luvulla olemaan aiempaa enemmän. Väestön vanheneminen vaikuttaa olennaisesti sydän- ja verisuonitauteja sairastavien miesten ja naisten määrän lisääntymiseen.

Riitta Luoto

Pitempään työelämässä

Alun alkaen lastenpsykiatriksi koulutettuna olen joutunut työelämän myötä yhä useammin pysähtymään elämänkaaren myöhempiin vaiheisiin. Vuonna 1998 toimin Euroopan Unionin DG XII:n teknologian arviointiverkoston, ETANin asiantuntijatyöryhmän puheenjohtajana teemalla ikääntyminen ja teknologia. Teema oli sama, jolla olin vasta vetänyt 5-vuotisen 17 maan yhteiseurooppalaisen COST-tutkimushankkeen. Työ syvensi tuntumaa Euroopan tulevaisuuteen ja ikääntymiseen liittyviin mahdollisuuksiin. Yksi asiantuntijaryhmäni keskeinen teknologiavisio oli Extension of Working Life eli pitempään työelämässä.

Vappu Taipale

Väitöstä halajava hyötyy tästä

Tohtorintutkintojen lisääntyessä myös tarve saada apua väitöskirjatyössä lisääntyy. Kohti karonkkaa -kirjan toimituskunta onkin tehnyt palveluksen rakentamalla tohtorintutkintoa havitteleville hyvän yleisteoksen, josta löytyy apu moneen pulmaan. Toimituskunta korostaa alkupuheessa kasanneensa kokoelman mietteitä ja mielipiteitä, eikä suinkaan oppimestarien laatimaa ahdasta kaavaa. Näin tätä kirjaa pitääkin lukea: samalla avoimella mielellä kuin tiedettäkin - oma terve järki ja kriittisyys taustalla.

Juha A. Tuominen

Pieni kirjanen suuresta asiasta

Gustaf Molander (LT) on tutkinut kuolemista. Pienen kirjasen avulla hän tutustuttaa lukijan kuolemaan saattamiseen 26 hoitohenkilökuntaan kuuluvan haastateltavan ja 10 kuolemaansa valmistautuvan vanhuksen kautta. Edustettuina ammatteina ovat sairaanhoitaja, perushoitaja tai lähihoitaja, lääkäri ja sosiaalihoitaja; työpaikkana joko keskussairaala, terveyskeskussairaala tai saattokoti. Kuolemaan valmistautuvat ovat näissä paikoissa hoidettavina olevia vanhuksia.

Harriet Finne-Soveri

Ulkoilusta terveyttä

Lauri Tahko Pihkala toteaa Jokamiehen koneoppi -kirjassaan vuodelta 1909: Samoinkuin huolellinen koneenkäyttäjä pitää koneensa kaikki osat puhtaina ja käyttökunnossa, on meidänkin hankittava liikuntoa jokaiselle lihakselle. Tahko vertaa ihmisruumista höyrykoneeseen, jota käyttämällä silloinkin, kun sillä ei ole varsinaista työtä tehtävänä, saadaan varmuus sen todellisesta puhtaudesta. Terveydenhuollon Tahko halusi erottaa sairaanhoidosta; terveydenhoito on nimensä mukaisesti hoitoa ja sairaanhoito korjaamista - hätäkeinoihin turvautumista. Sairaina me menemme lääkärin luokse ja pyydämme häntä korjaamaan. Lääkäri tekee voitavansa, kirjoittaa lääkkeitä ja antaa määräyksiä, kirjoittaa Suomen Ladun perustaja ja aikamme merkittävin kuntoliikunnan puolestapuhuja.

Tuomo Jantunen

Synnytyspelko eri näkökulmista

Ruotsalaiset kollegamme ovat tutkineet ja hoitaneet synnytyspelkoa reilun vuosikymmenen kauemmin kuin me. Nyt tuloksia ja kokemuksia on koottu kirjaksi; kirjoittajina kolme obstetrikkoa, kaksi anestesiologia ja yksi kätilö. Kukin tuo esiin oman alansa mahdollisuuden auttaa synnytyspelkoista naista; asetelma johtaa luonnollisesti päällekkäisyyksiin, mutta ei häiritsevästi. Koska psykologit ovat tutkineet synnytyspelkoa enemmän kuin lääkärit, olisi ollut luontevaa ottaa mukaan myös psykologi, vaikka onkin selvää, että kirjoittajat ovat opiskelleet psykologiaa ja työskennelleet kauan psykososiaalisten ongelmien parissa.

Terhi Saisto

Raikas, monipuolinen ja kiinnostava tietopaketti naisen vanhenemisesta

Kirjan ulkoasu herättää kysymyksen siitä, mitä on odotettavissa: luonnollisen vanhenemisen ihailuako? Kansikuvan ikääntynyt ja harmaa naisihminen ei lainkaan muistuta vaihdevuosi-iän hormonihoitoa markkinoivaa kaunotarta, joka kirjan myöhemmillä sivuilla esitellään. Kirjan ulkoasu huokuu karuutta ja on jopa torjuva, mutta tämä vaikutelma saattaa toisaalta houkutella lukemaan.

Paula Vainiomäki, Tuulikki Wahe-Rohrbach

Samma på svenska Tunteeko lääkäri lakipykälät?

Mitä väliä sillä on kummalla kielellä kirurgi leikkaa, pääasia on ett hyvin leikkaa. Tällä argumentilla torjutaan parannusvaatimukset koskien terveydenhoitoa ruotsin kielellä. Tajuttoman potilaan kohdalla asia tietysti on näin, mutta eihän hoito pelkkää leikkaamista ja ompelemista ole. Potilas, joka tulee ymmärretyksi ja joka itse ymmärtää jotakin omasta sairaudestaan, on rauhallisempi ja pystyy paremmin osallistumaan omaan hoitoonsa. Toimiva kommunikaatio on oikean diagnoosin ja hyvän hoitotuloksen paras tae.

Birgitta Dahlberg

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030