Suomen Lääkäreiden kulttuuriseuran vuosikokouksesta ja toiminnasta

Suomen Lääkäreiden kulttuuriseuran vuosikokous pidettiin tiistaina 9.1.2001 Helsingissä Lääkäripäivien yhteydessä. Seuran isä ja ensimmäinen puheenjohtaja Veikko Karskela jätti puheenjohtajuuden uusien kiireiden ja haasteiden vuoksi. Kiitos hänelle tähän asti tehdystä uraauurtavasta työstä. Veikko Karskelan seuraajaksi valitsi 16 osallistujan kokous allekirjoittaneen. Jouduin hyppäämään suuriin saappaisiin, toivottavasti pystyn niitä kuljettamaan.

Ulla-Kaija Lammi

Asiakaspalvelukeskuksia myös terveydenhuoltoon

Terveydenhuollon ulkopuolisilla palvelualoilla kehityksen päälinjoihin ovat kuuluneet itsepalvelun lisääntyminen ja etenkin viime aikoina asiakaspalvelu- tai yhteyskeskusten perustaminen. Jokaiselle tutun itsepalvelun lisääntymisen seurauksena on ainakin ollut se, että yritykset ovat lisänneet palveluja ilman vastaavaa henkilöstön lisäystä. Tuottavuutta on siis parannettu. Asiakaspalvelukeskusten idea on se, että etenkin määrämuotoiset palvelut voidaan keskittää ja palvelun laatua ja tuottavuutta voidaan parantaa käyttäen puhelinratkaisuja ja asiakastietojen hallinnan atk-järjestelmiä. Näillä toimenpiteillä myös perinteisillä henkilötyövaltaisilla aloilla on voitu vastata kasvaneeseen kysyntään kustannustehokkaasti ja useimmiten myös palvelun laatua parantamalla. Viestintäteknologian mahdollistamana asiakaspalvelukeskuksia on perustettu eri puolille Suomea tai toimintaa hoidetaan jopa toisesta maasta käsin.

Esa-Matti Tolppanen

On puhuttava siitä, mistä vaikenemme

Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Yrjö Uurtamo aloittaa kirjansa kertomuksella siitä, kuinka hän vuonna 1993 katsoi TV-ohjelmaa, jossa Martti Siirala analysoi Pieter Brueghel vanhemman maalauksia. Tuo ohjelma vaikutti Uurtamon elämään merkittävästi. Siirala näki tauluissa asioita, jotka olivat ilmiselviä, mutta eivät olleet millään tavoin avautuneet kirjoittajalle hänen itse katsellessaan tuttuja tauluja. Tästä syntyi ajatus koota psykiatri Martti Siiralan ajatuksista kirja. Teksti perustuu vuoden 1998 aikana tehtyihin haastatteluihin. Tuloksena on onnistunut yhteenveto suomalaisen psykoterapian ja psykoanalyysin pioneerin tavasta jäsentää maailmaa ja nähdä asioita joita emme näe tai halua nähdä - tai joista emme puhu.

Kari Pylkkänen

Käytännöllisesti astmasta

Yksilölle pitkäaikaisen sairauden kuten astman toteaminen on elämää mullistava asia. Sen jälkeen kun kielto- ja vähättelyvaihe on ohitettu ovat hyvät neuvot tarpeen - miten selviän mahdollisimman hyvin tautini kanssa. Astma on myös merkittävä kansanterveysongelma ja astmaatikkoja sekä astmankaltaisista oireista kärsiviä kohtaamme päivittäin omassa elinpiirissämme, työssä ja harrastuksissa. Perustietoja astmasta ja sen hoidosta tarvitsevat niin astmaatikot kuin heidän kanssaan tekemisissä olevat. Oppikirjamaiset, syntyihin syviin solu- ja välittäjäainetasolle menevät teokset eivät ole kaikkein sopivimpia tämäntyyppisen tiedon saantiin, joten on ilolla tervehdittävä tähän tarpeeseen vastaavaa Astma-kirjaa.

Sirkku Vilkman

Monipuolinen tilasto-ohjelmisto ilmaiseksi

Kyseessä on tilasto-ohjelmisto, joka voidaan ladata verkosta ilmaiseksi (esim. ftp://garbo.uwasa.fi/pc/stat/pepi301.zip). Kaupallinen käyttö on kielletty, mutta kopioiminen ja jakelu yksityiseen tarkoitukseen on sallittu. Ohjelmistoa (2 levykettä) ja siihen liittyvää käsikirjaa saattoi aiemmin tilata huokealla hinnalla suoraan kustantajalta, mutta Brixton Books on lopettanut toimintansa Internetin mukaan syyskuussa 2000, ja käsikirja on ladattavissa (983 K) osoitteesta http://www.brixtonbooks.demon.co.uk/PEPImanual.pdf. Ohjelmointi on tehty Turbo pascal 7.0:lla ja pakattu COMPACK 5.2:lla. Ohjelmisto toimii PC-pohjaisissa tietokoneissa ja käsikirjan mukaan myös Macintoshissa. Tilastoajojen tulokset näkyvät kuvaruudulla, mutta ne voidaan myös tulostaa ja/tai tallentaa tiedostoon.

Tapio Vehmas

Kohti humanistisempaa lääketiedettä

Lähtiessäni opiskelemaan lääketiedettä vajaat neljäkymmentä vuotta sitten, olin tyytyväinen. Olinhan päässyt etsimään terveyden ja sairauden alkulähteitä. Yhä uudelleen jouduin pettymään näillä lääketieteen poluilla. Jokin ei ole ollut kohdallaan länsimaisessa lääketieteessä. Ehkäpä tekninen ylivoima on tartuttanut myös lääketieteen etsimään pääasiassa vain biologismekanistisia malleja. Oikeaa tietä en liene vieläkään löytänyt, aavisteleiksen kylläkin oikean suunnan löytäneeni muutaman sattumuksen ohjaamana. Yksi näistä on ollut Veikko Vainion kirja Ruumiillisen sairastamisen mielekkyydestä. Kyseinen kirja on pieni suuri kirja! Neljästi sen luettuani avautui joka kerta jokin sisäinen Ahaa-ikkuna. Monet oudot tai vaikeat potilastapaukset nousivat mieleeni kirjaa lukiessani. Ehkäpä hoitoni olisivat voineet muodostua paremmiksi, jos olisin tiennyt ihmisestä enemmän.

Veikko Karskela

Vilkaisu: Autismin laaja kirjo

Kirjaan on koottu tietoa autismista ja sen sukuisista häiriöistä, kuten Aspergerin ja Rettin oireyhtymistä. Koska oireiden kirjo on niin laaja, on autismin syytä ollut vaikea paikantaa. Aivojen tutkimuksissa on löydetty poikkeavuuksia, mutta oireyhtymälle tyypillistä yhtenäistä mallia ei ole löydetty. Autismista onkin alettu puhua yläkäsitteenä, jonka alle monet erilaiset häiriöt ja oirekokonaisuudet sijoittuvat. Vuosikymmeniä autismiin liittyi mm. myytti, jonka mukaan vanhempien, erityisesti äidin, tunneköyhyys olisi syynä oireyhtymään. Tästä on nyt päästy, mutta edelleen siihen liittyy harhaanjohtavia määreitä; autismia kutsutaan mm. lapsuudenpsykoosiksi.

Vilkaisu: Kirja kivun ymmärtämisestä

Kipu on tunne, jonka kaikki ovat kokeneet, mutta johon jokainen reagoi omalla tavallaan. Kipu pelottaa ja saa meidät tuntemaan itsemme avuttomaksi. Fyysiseen kipuun liittyy paljon psykologisia elementtejä, joita kirjassa tarkastellaan mielemme tietoisen ja tiedostamattoman prosessin osana. Kirjassa kuvataan kipua erilaisissa tilanteissa lukuisten tapausesimerkkien avulla. Mukaan on otettu mm. kipu, jolla on ilmeinen syy, kuten vammojen, sairauksien ja synnytyksen aiheuttama kipu. Kipua, jolle ei löydy ilmeistä syytä, käsitellään myös.

Vilkaisu: Laulavien lääkäreiden ensilevy

Viiden nuoren lääkärin muodostama lauluyhtye esittää englannin- ja ruotsinkielisiä kappaleita ilman säestystä. Levyllä on uusia tulkintoja tunnetuista kappaleista sekä myös aivan uusia tekstejä ja sävellyksiä. Ohjelmisto koostuu pääosin pop- ja jazzmusiikista. Ryhmään kuuluvat Milla Rosengård-Bärlund, Nora Gustavson, Liisa Paavilainen, Taisto Sarkola ja Robert Bergholm. Kaikki sovitukset ovat ryhmän jäsenten tekemiä. Lauluyhtye on perustettu 1997.

Kielikulttuuristamme

Olemme kansana saaneet kielemme aseman virallistettua vain satakunta vuotta sitten. Hyviä teoksia on kirjoitettu, oivia näytelmiä saatu aikaan, runoja runoiltu. Koko sivistyksemme on voinut luottaa siihen, että kielemme runsas sanavarasto ja vivahteikkuus ovat olleet riittäviä ilmaisuvoimaltaan. Jos jotakin uutta on tarvittu, on yleensä löydetty passiivisesta sanavarastostamme käyttökelpoinen ilmaisu tai sitten on luotu uusi sana tai sanonta. Yritystä on aina ollut tämän kaltaiseen etsimiseen ja kokeiluunkin. Kielemme ominaispiirteitä on arvostettu.

Veikko Karskela

Suomalainen hematologian oppikirja toiseen painokseensa

On itse asiassa ihailtavaa ja jopa häikäisevää, että Suomen kokoisessa maassa, jossa hematologeja on muutamia kymmeniä, kyetään luomaan omakielinen, täysipainoinen hematologian käsikirja. Näin tapahtui neljä vuotta sitten, kun Kustannus Oy Duodecimin Veritaudit-kirja ilmestyi (siis eri kirja kuin Palvan-Vilpon samanniminen kirja). Ja ihailu sen kuin kasvaa, kun kirja nyt ilmestyy toisena, uudistettuna painoksena. Toinen painos kävi ajankohtaiseksi ensimmäisen painoksen odottamattoman suuren menekin ja kirjan saaman myönteisen vastaanoton vuoksi, kuten toimittajat asian esipuheessa ilmaisevat.

Robert Paul

Sir William Oslerin elämäkerta

Kun William Osler kuoli 1919, pohdittiin etenkin anglosaksisessa maailmassa vakavasti, oliko hän kaikkien aikojen suurin ja merkittävin lääkäri? Monelle kysymyksessä ei ollut mitään mieltä, koska vastaus oli niin itsestään selvästi myönteinen. Asiaa vauhditti vuonna 1925 ilmestynyt Harvey Cushingin 1 400-sivuinen Pulitzer-palkittu elämäkerta, jossa Oslerin elämä ja saavutukset kerrottiin yksityiskohtaisen kronologisesti ja jonka antamaa kuvaa Sir Williamista on myöhemmin pidetty liian hagiografisena. Sittemmin Oslerin merkitystä on arvosteltu, koska hän ei löytänyt eikä keksinyt mitään suurta. Toronton yliopiston historian professori Michael Bliss on nyt tarttunut haasteeseen ja kirjoittanut uuden kriittisen biografian oman aikamme tarpeisiin.

Timo Hannu

Blir man en bättre doktor av att läsa skönlitteratur?

Det är inne med skönlitteratur i för litteraturvetare oväntade sammanhang. I USA har läkarstuderande redan i flera år fått läsa Tolstojs Ivan Ilitjs död och Tjechovs noveller. I våras höll jag själv en litteraturkurs för svenskspråkiga medicinare vid Helsingfors universitet, nu ska jag inom kort hålla en kombinerad litteratur- och skrivarkurs vid Karolinska institutet i Stockholm och i vår kommer jag att hålla samma kurs vid medicinska fakulteten i Uppsala.

Merete Mazzarella

Kaikista seksuaalisista poikkeavuuksista kummallisin on siveys

Aikamme on tupattu täyteen seksiä ja seikkailumieltä, mutta siitä huolimatta moni jää ilman suudelmia ja sylin lämpöä. Seksuaalisuuteen liittyy mysteeri, joka pitää tämän aihepiirin usein lääkärinvastaanoton ulkopuolella. Seksuaalisuus on intiimiä ja siitä puhuminen on vaikeaa, jos aihepiiri hämmentää kertojaa tai kuulijaa. Oman seksuaalihistorian ymmärtäminen ja häpeän työstäminen on seksuaaliterapeuttien koulutuksen keskeinen osa. Lääkärien koulutukseen näitä asioita ei kuulu ja suhteemme aiheeseen on hyvin yksilöllinen.

Päivi Hietanen

Lauantain toivotut levyt

On monia radio-ohjelmia, joita kuunnellaan vuodesta toiseen. Niillä on oma merkityksensä kuuntelijoilleen. Yksi näistä on Lauantain toivotut levyt -ohjelma. Se on ollut radion kuunnelluimpia ohjelmia vuosikymmenet. Jokainen on saanut jotakin kulloiseenkin mielentilaansa sopivia musiikkiesityksiä. Ne ovat milloin viihdyttäneet, milloin lohduttaneet kuulijaansa, välillä ne ovat raottaneet ovea kuulla omista mieltymyksistä poikkeavia esityksiä. Ne ovat olleet meille kaikille tärkeitä, koska ne ovat osaltaan laajentaneet musiikkitietämystämme.

Veikko Karskela

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030