Matti Äyräpään perustama kauppaliike 100 vuotta

Kirjoittajat ovat oikeassa todetessaan esipuheessa, että Suomalaisen terveydenhuollon historian tärkeä palanen on tullut säilöttyä kansien väliin. Kirjaa lukiessaan saa hyvän kuvan niistä vaikeuksista, jotka ovat mukana perustamisesta lähtien pienen kauppaliikkeen kehittymisessä monikansalliseksi yritykseksi.

Risto Lappi

Lääkäripäivät 2001: Lääkärien Kulttuuriseuran kesän 2000 akvarellikurssin näyttely

Lääkärien Kulttuuriseuran kesäiset akvarellikurssit pidettiin Ristiinan Himalansaaressa sijaitsevassa Sinisen Saimaan Taideinstituutissa. Himalansaaren vanha kulttuurimaisema ympäröivine vesineen onkin paras mahdollinen ympäristö akvarellikurssien järjestämiseen: inspiroivat rannat ja metsät, Astuvansalmen kalliomaalaukset, kirkas Yövesi, paikoilleen pysähtynyt kylätunnelma, kukkaniityt, heinäpellot - kaikki ikään kuin tarjoutuvat malliksi.

Pirkko-Liisa Topelius

Vastuusta pitää maksaa, eikä vastuuttomuudesta

Mikä maassamme mättää, kun lääkärienkin on lakkoiltava? Mikä on suomalaisen terveydenhuollon tila? Mikä on kohtuullinen palkka ja millä kriteereillä se olisi maksettava? Siinä muutamia sekä lääkäreitä, että kansalaisia puhuttavia asioita.

Ari Ojapelto

Hyväksytyt hoitokäytännöt yksissä kansissa

On arvioitu, että yleislääkärin vastaanotolla käyvistä potilaista noin 70-90 %:lla on oireita, joiden taustalta ei löydy sairautta, johon voisi tarjota spesifistä hoitoa. Tähän ryhmään kuuluu mm. erilaisia iho-, lihas- ja niveloireita, unettomuutta, päänsärkyä yms. valittavia potilaita. Kun spesifistä hoitoa ei ole tarjolla, kokeillaan usein symptomaattisia, oireita lievittäviä lääkityksiä. Kun nämäkin on kokeiltu, herää potilaassakin usein kysymys, voisiko elintavoilla, ruokatottumuksilla tai muilla vastaavilla keinoilla vähentää/poistaa oireita. Mutta minkälaisilla elintapojen muutoksilla voitaisiin vaikuttaa mihinkin sairauteen tai oireeseen? Sitä lähdin mielenkiinnolla etsimään kirjasta Lifestyle Medicine.

Leena Kauppila

Vilkaisu: Uusittu terveydenhuollon käyttösanasto

Mitä on lyhythoitopalvelu? Entä kauttakulkulaskutus tai palvelulaskutuksen tasausjärjestelmä? Nämä ja monet muut käsitteet lyhyine selityksineen on koottu Käyttösanaston 2. painokseen. Käsitteet on koottu kahteen ryhmään: suoritesanastoon ja maksusanastoon. Molemmat ovat selkeästi aakkosjärjestyksessä. Myös uusimmat, esim. lyhythoitopalveluihin ja maksukattoon liittyvät termit ovat mukana. Käyttösanasto helpottaa ja yhdenmukaistaa tilastointia ja suoritteiden kirjaamista. Se on tarkoitettu kaikille terveydenhuollossa työskenteleville.

Vilkaisu: Lisää huomiota tupakkaepidemian taloudellisiin näkökohtiin

Maailmanlaajuisesti tupakointia tarkastelevassa kirjassa kiinnitetään huomio tupakkaan eri tavoin liittyviin taloudellisiin näkökohtiin. Tupakkaan liittyy sen tuotannon ja kulutuksen vaiheessa myös taloudellisia tekijöitä: tupakanviljely, savukkeiden valmistus, myynti sekä vienti/tuonti, verotus sekä tupakoinnin terveydelle aiheuttamien haittojen kustannukset.

Koukussa toiseksi ja kolmanneksi tärkeimpään

Mirja istuutuu lattialle. Jenna kapuaa syliin ja tavoittelee Mirjan helmiä, jotka kiiltelevät houkuttelevasti kuin märät viinimarjat. Jenna tarttuu helminauhaan ja sanoo: Pallo. Niin, siinä on monta pientä palloa, Mirja sanoo ja näyttää: Tässä on musta helmi, tässä punainen ja tässä valkoinen. Päiväkodin pienten ryhmässä tärkein tapahtuu lattian rajassa, mutta Mirjan on noustava ja mentävä työpöytänsä ääreen.

Marjatta Kalliala

MBD-oireyhtymän käsitteet selviksi

MBD- ja ADHD-oireyhtymistä on kaivattu perusteosta, josta lääkärit, muut sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät, psykologit, opettajat ja näiden alojen opiskelijat voisivat saada tarvitsemiaan tietoja. Tarkoittaako Minimal brain damage samaa häiriötä kuin Attention deficit hyperactivity disorder, vai ovatko ne täysin tai osittain erilaisia häiriöitä, selviää lukemalla kirjasta noin kolmekymmentä ensimmäistä sivua. Entä DAMP (Deficits in attention, motor control and perception), sekin selviää.

Riitta Tokola

Suomalaisen gastroenterologian oppikirjan uusi, täsmennetty painos

Syksyllä 2000 ilmestyi suomalaisen oppikirjan, Gastroenterologia, toinen, uudistettu painos jo kahden vuoden kuluttua edellisen teoksen ilmestymisestä. Kirjan ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1998 ja se esiteltiin Suomen Lääkärilehdessä samana vuonna. Uuden kirjan julkaisemisen tärkein syy oli edellisen painoksen loppuminen. Kun toimituskunta ja kirjoittajat eivät juuri vaihtuneet, kirjan teksti päivitettiin luontevasti nykytietoa vastaavaksi.

Ilkka Krekelä

Ei vain rahasta

Niin kuin ihminen ei elä vain leivästä vaan myös monista muista yksilöön ja yhteisöön kuuluvista asioista, joista hänen sielunsa voi elää, niin ei myöskään työtaistelussa yleensä ole kysymys yksinomaan rahasta. Juristi, myös filosofi, Niklas Luhmann (esimerkiksi Historisches Wörterbuch der Philosophie, Band 8, 1992:59, Schwabe et Co, Basel 1992) yksinkertaistaa ihmisten välillä vaikuttavan dynamiikan neljäksi tekijäksi: raha, valta, totuus ja rakkaus. Käsitteet tulee ymmärtää laajasti. Rakkaudella tarkoitetaan kaikkia positiivisia ihmissuhteita ja totuus tarkoittaa todellista tietoa, ymmärrys mukaan lukien.

Pekka Vuoria

Oikeuslääketieteen perusteet palannut oikeuslääketieteeksi

Oikeuslääketieteen perusteet -kirjan ilmestymisen jälkeen vuonna 1993 on oikeuslääketieteen sekä oikeuslaitoksen ja poliisin organisaatioissa, oikeuslääketieteeseen liittyvässä lainsäädännössä ja myös esimerkiksi liikennejuopumusta koskevissa tutkimuksissa tapahtunut merkittäviä muutoksia. Niinpä oppikirjan uudistaminen oli enemmän kuin ajankohtaista. Uudistuneen kirjan toimittajina ovat olleet alan kaikki suomalaiset professorit, minkä pitäisi taata soveltuvuus lääkäreiden perusopetuksen oppikirjaksi. Kirjoittajakunta on laajentunut ja kirja on sivumäärältään edeltäjäänsä tuhdimpi paketti.

Kaisa Lalu

Potilasoikeuskirja

Ilahduttavasti sitten Kuntaliiton teoksen Potilaan oikeudet ja potilasasiamiestoiminta vuodelta 1994 on ilmestynyt alan päivitys, kohtuullisen laaja 35 artikkelin kokoelma.

Kalevi Ellilä

Julkisesti sairas

Julkinen sairastaminen on muotia. Sairaudet vuoronperään vyöryvät julkisuuteen, eilen pääsivät esille työnuuvuttamat ja masentuneet, tänään ovat vuorossa syöpään sairastuneet ja huomenna jonkun muun taudin vaivaamat. Mutta julkinen sairastaminen on myös pulmallista. Yhtäältä julkisuus on hyvä. Psyykkisiin sairauksiin liittyvä salailu ja häpeä kenties hieman laantuvat julkisten masennustunnustusten myötä. Kun nimettömien lukujen rinnalla ääneen pääsevät oikeat ihmiset, inhimillisestä hädästä tulee todellisempaa. Tilastot vanhustenhuollon puutteista eivät kosketa läheskään yhtä paljon kuin omaisten kertomukset lähes heitteille joutuneista vanhuksista.

Sinikka Torkkola

Mielenkiintoista luettavaa lääkärin ja kehitysbiologian tutkijan elämästä

Patologian erikoislääkäri, kokeellisen patologian henkilökohtainen professori ja viimeksi Helsingin yliopiston kansleri Lauri Saxén on kirjoittanut hauskan ja mielenkiintoisen muistelmateoksen. Sammakkolääkärin uran taustasta hän itse kertoo seuraavasti: Elämänuran valinta ei ollut vaikeata, mutta toteuttaminen oli mutkikkaampaa... Kohdallani vaihtoehdon löytäminen oli helppoa ja tuli myöhemmin osoittautumaan myös urani kannalta merkitykselliseksi. Biologia (eläinfysiologia) pääaineenani aloitin opinnot ja viihdyin alusta saakka erinomaisesti. Kehitysbiologiaan suuntautuneen tutkimustyöni ohessa olin hankkinut erikoislääkärin oikeudet patologiassa, joten perinteet oli hoidettu ja tietty leipäpuu tiedossa.

Erkki Kivalo

Maailmanparannusta ohitusleikkauksen jälkeen

Kirjan toisella sivulla ennakkoaavistukseni osoittautui oikeaksi. Kyseessä oli sen Mäkelän teos, joka muutama vuosi sitten kirjoitti runsasta julkisuutta saaneen kirjan kahdesta vaimostaan. Myös tätä kahdeksan kertomuksen kokoelmaa käsiteltiin syksyn mittaan lukuisissa lehtiarvosteluissa osin kiittäen, osin kritisoiden. Mäkelä jakoi mielipiteitä. Minulle lankesi osa arvioida lääkärin näkökulmasta Mäkelän maailmaa parantavia (ja syleileviä) kertomuksia.

Paula Vainiomäki

Lääkärin rooli vammaisen lapsen elämässä

On helppo eläytyä oman kohtalonsa kaltaisiin tarinoihin. Vaikeampaa on nähdä asioiden eri toinen muu laita. Vammaisten lasten vanhemmat ja lääkärit ajavat samaa asiaa, vammaisen lapsen parasta. Siitä huolimatta saattaa ammattipiireissä kuulla keskusteltavan, miten vanhemmat ovat sellaisia ja tällaisia, ja vanhempainryhmissä vuorostaan päivittelyä siitä, miten lääkärit ja psykologit eivät mistään mitään ymmärrä.

Marjo-Riitta Mattus

Oppikirja lasten elinsiirroista

Kymmenen viime vuoden aikana lasten elinsiirtojen kasvanut lukumäärä ja sen myötä lisääntynyt kokemus on johtanut kliinisten tulosten jatkuvaan paranemiseen. Elinsiirtojen tarve lapsuusiässä olevilla potilailla on huomattavasti pienempi kuin aikuisilla ja siksi kliinisten tutkimustulosten saaminen on hitaampaa. Vaikka siirtoaiheiden, leikkaustekniikoiden, hylkimiseen liittyvän immunologian ja lääkityksen pääperiaatteet ovat paljolti yhteneväisiä sekä lapsi- että aikuispotilailla, on lapsilla lukuisia erityispulmia, joita ei aikuispotilailla esiinny. Siksi onkin lasten elinsiirtojen parissa työskenteleville tervetullutta, että monipuolinen ja kattava lasten elinsiirtoja käsittelevä oppikirja on ilmestynyt.

Kai Rönnholm

Lastentautien nopeasti uudistettu oppikirja

Ensimmäisen suomenkielisen lääketieteen opiskelijoille tarkoitetun lastentautien oppikirjan 2. uudistettu painos julkistettiin lähes tasan kaksi vuotta ensimmäisen jälkeen. Painoksen loppuminen näin nopeasti osoittaa, että lastentaudit on tärkeä lääkärin osaamisen alue sekä opiskelijoille että myös käytännön lääkäreille. Varmastikin menekkiä on lisännyt se, että kirjan sisältö on päivitetty niin ajan tasalle kuin mahdollista ja että kaikki kirjoittajat ovat alansa tunnettuja suomalaisia asiantuntijoita. Kirjan toimittajille on annettava tunnustus nopeasta toiminnastaan sekä toteutetuista uudistuksista ja muutoksista, jotka selvästi ovat lisänneet ja tehostaneet oppikirjan kohdentumista tarkoitukseensa.

Risto Lappi

Miksei potilaita Norjasta?

Tehy ja keskusjärjestö STTK ovat julkisuudessa suhtautuneet kielteisesti suurlähettiläs Ole Norrbackin ehdotukseen hoitaa norjalaisia leikkausta odottavia potilaita Suomessa. Emmekö ymmärrä rikkaan naapurimaamme hätää vai mistä on kysymys? Kannanottomme taustalla on kaksi ydinkysymystä ja muutama keskustelua ansaitseva näkökulma. Ensinnäkin totesimme, että meillä on jokaisessa sairaanhoitopiirissä vastaavat kotitekoiset leikkausjonot. Näissä jonoissa suomalaiset työikäiset ja ikääntyneet ihmiset odottavat kärsivällisesti vuoroaan saada vaivaansa hoitoa. Monet leikkauspotilaat, vaivasta riippuen, ovat odottaneet useita kuukausia, jopa toista vuotta. Totesimme, että esimerkiksi HUS-piirissä on yli kymmenen tuhannen ihmisen leikkausjono. Jonottajat odottavat juuri samoja leikkauksia, mitä norjalaisetkin. Nämä tosiasiat vahvistuivat juuri valmistuneessa STM:n selvitysmies Jouko Isolaurin raportissa. Sen mukaan leikkaukseen jonottaa yli 40 000 ihmistä eri puolilla maata.

Maija Anttila

Lääkekehityksen uusia tuulia

Molekyylibiologinen tutkimus on jo lyönyt itsensä läpi uusien lääkeaineiden kohdemolekyylien metsästyksessä: Nykyisin käytössä olevat lääkeaineet vaikuttavat arviolta vain noin viiteensataan kohdemolekyyliin. Genomiprojektin seurauksena on kuitenkin löydetty jo erään arvion mukaan noin kymmenentuhatta sellaista geeniä, joiden pohjalta rakentuvat valkuaisaineet vaikuttavat soveliailta lääkeaineiden vaikutuskohteilta.

Juha Laurén