Rääkkylä etsii parastaan

Pohjoiskarjalainen Rääkkylä uskoo järjestävänsä sosiaali- ja terveyspalvelunsa paremmin yksin. Terveyskeskuksen ainoan lääkärin, Tapio Hämäläisen näkemyksen mukaan Helli-liikelaitos sotki kunnan hyvin toimineet palvelut.

http://www.laakarilehti.fi/pics/hamalainen_johannakokkola.jpg

Pohjoiskarjalainen 2 600 asukkaan Rääkkylä soutaa vastavirtaan, kun koko muun Suomen kuntakenttä järjestäytyy kovalla tohinalla Paras-lain mukaisiksi vähintään 20 000 asukkaan kokonaisuuksiksi.

Takana oli pari vuotta yhteistyötä naapurikuntien Kiteen, Tohmajärven ja Kesälahden kanssa Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Helli -liikelaitoksessa, kun Rääkkylän kunnanvaltuusto päätti yksimielisesti, että Hellistä irtaudutaan. Ensi ­vapusta lukien kunta vastaa sote-palveluistaan yksin ja ostaa ne ainakin väli­aikaisesti Attendo MedOnelta.

Helli sotki lääkärin työt

Terveyskeskuslääkäri Tapio Hämäläinen on hoitanut rääkkyläläisiä liki 30 vuotta. Hän on paitsi terveyskeskuksen ainoa lääkäri, MedOnen palkkalistoilla, myös kunnanvaltuuston puheenjohtaja (vas.). Tosin jäävi silloin, kun näistä asioista päätetään.

Hämäläisen näkemyksen mukaan Helli-liikelaitos tilaaja-tuottajamalleineen sotki Rääkkylän hyvin toimineet palvelut. Yksi tekijä on se, ettei liikelaitoksessa ole lainkaan johtavaa lääkäriä, ­eikä johtokunnassa kellään ole lääketieteellistä asian­tun­temusta.

– Kun puhun siitä, miten vastaanottoa pitäisi kehittää, huomaan etteivät he tunne näitä asioita. Monet asiat hoituisivat, jos Helliin saataisiin johtava lääkäri.

Myös hyvin toiminut vuodeosasto on vaarassa, vaikka se Hämäläisen mukaan nimenomaan säästää kunnan varoja, kun potilaat voidaan siirtää kalliista erikoissairaanhoidosta kotikuntaan toipumaan.

Lääkärin käytännön arkea muutos on mutkistanut esimerkiksi niin, että kun kuntalaisten on vaikea saada puhelin­yhteyttä terveyskeskukseen, he istuvat aamuisin odotushuoneessa kysyäkseen asiaa, jonka olisi voinut hoitaa puhelimitse.

Tarinaan kuuluu myös puoli vuotta tiuhaan vaihtuneita keikkalääkäreitä, mielenosoituksia ja valitus eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Laki vaatii leveät hartiat

– Paras-laki lähtee siitä, että järjestämisvastuun pitää olla leveämmillä hartioilla. Toiminnan pitkäjänteiselle järjestämiselle tarvitaan riittävä väestöpohja, joka takaa riittävät taloudelliset resurssit sekä ammatillisen osaamisen. Sen jälkeen palveluja voidaan ostaa yksityiseltä tai tuottaa itse, sanoo hallitusneuvos Päivi Salo STM:stä.

STM tekee yhdessä valtiovarainministeriön kanssa kyselyn kaikille kunnille, ja syksyllä käynnistetään neuvottelut niiden kanssa, jotka eivät ole täyttäneet ­Paras-lain velvoitteita. Lisäksi STM on pyytänyt Itä-Suomen aluehallintovirastoa selvittämään Rääkkylän tilannetta.

– Rääkkylälle on varsin haastava tilanne paimentaa yksityistä palveluntuottajaa niin, että yhdenvertaisuus ja toiminnalle asetetut vaatimukset toteutuvat. Vaikka palveluja ulkoistettaisiin, niin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun velvoitteet jäävät edelleen kunnan vastuulle, Salo huomauttaa.

Lakiin tulossa perälauta

Vielä valtiovallalla ei ole keinoja komentaa Rääkkylää ruotuun, mutta pian ehkä on, sillä eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä, jossa on mukana Paras-lain perälaudaksi kutsuttu säädös. Sen nojalla valtioneuvosto voisi määrätä niskoittelevan kunnan liittymään yhteistoiminta-alueeseen.

Rääkkylän kunnanjohtaja Yrjö Eronen toivoo joustavuutta kunta- ja palvelurakenneuudistukseen.

– Jos Rääkkylä pystyy hankkimaan palvelut vuodessa miljoona euroa halvemmalla yksin, niin toivottavasti saamme siihen mahdollisuuden.

Lue koko juttu perjantaina 18.2. ilmestyvästä Lääkärilehdestä, s. 530–31. Aiheesta myös Keskustelua -palstalla, s. 535.

Anne Seppänen
Kuva Johanna Kokkola