Terveysmenojen korotukset vaikuttivat erityisesti pienituloisiin
Aiempaa useampi työtön ja työkyvytön joutui tinkimään lääkärikäynneistä ja lääkkeistä.
Kelan tutkimuksen mukaan vuosien 2011−2019 terveysmenoihin vaikuttaneet politiikkamuutokset kohdentuivat erityisesti pienituloisiin kotitalouksiin. Eniten kasvoivat julkisen terveydenhuollon maksut, ja niiden korotukset kohdistuvat voimakkaasti pienituloisiin. Myös lääkekorvausten leikkaukset kohdistuivat hieman enemmän pienituloisiin kuin suurituloisiin.
Terveysmenoihin kuluu pienituloisilla suurempi osa tuloista kuin suurituloisimmalla kotitalouksilla. Pienituloisilla terveysmenoihin kuluu keskimäärin kolme prosenttia käytettävissä olevista tuloista ja suurituloisimmalla noin prosentti. Osuus vaihtelee paljon kotitaloudesta toiseen sairastavuuden mukaan.
Pienituloisten suhteelliset terveysmenot korostuvat siksi, että heidän tulonsa ovat pienemmät ja sairastavuus yleisempää. Tämä taas johtuu siitä, että vanhemmat, pienituloisemmat ja vähemmän koulutetut ihmiset sairastavat enemmän kuin nuoret ja suurituloiset.
Vuosien 2011–2019 muutokset kasvattivat etenkin julkisen terveydenhuollon maksuja, ja niiden korotukset kohdistuvat voimakkaasti pienituloisiin. Myös lääkekorvausten leikkaukset kohdistuivat hieman enemmän pienituloisiin kuin suurituloisiin.
Aiempaa useampi työtön ja työkyvytön joutui tinkimään lääkkeistä, lääkärikäynneistä tai ruuasta rahanpuutteen vuoksi säästötoimien ollessa kovimmillaan.
Kun asiakasmaksujen ja omavastuiden korotuksia suunnitellaan, on syytä pohtia, onko tarkoituksenmukaista, että terveysmenoja maksetaan enenevässä määrin toimeentulotuesta.
Toimeentulotuki on monelle pienituloiselle kotitaloudelle välttämätön tuki terveyspalvelujen ja lääkkeiden saamiseksi. Toisaalta toimeentulotukeen sisältyy kannustinloukkuja, jos työn vastaanottaminen tulee terveysmenojen vuoksi kannattamattomaksi.
Kelan mukaan terveysmenojen korotuksia ja muita muutoksia tulisi arvioida kokonaisuutena yhdessä suunniteltujen etuusleikkauksien kanssa, koska ne kohdistuvat osin samoihin kotitalouksiin. Uusi simulointimalli mahdollistaa tällaisen arvioinnin, ja sitä on syytä hyödyntää päätöksenteon tukena.
