Palveluvalikoiman periaatteet kirjataan lakiin
STM toivoo laajaa kansalaiskeskustelua siitä, millaisten periaatteiden nojalla terveydenhuollossa pitäisi priorisoida.
Priorisoinnista on puhuttu vuosikymmenet ja nyt puhutaan taas.
Sosiaali- ja terveysministeriö on aloittanut työn, jonka tavoitteena on määritellä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvalikoiman periaatteet ja kirjata ne lainsäädäntöön.
Palveluvalikoimalla tarkoitetaan niitä hoitoja, lääkkeitä ja menetelmiä, joita julkisessa terveydenhuollossa käytetään.
– Kyseessä ei ole tämän hallituksen säästöasia, vaan tuleviin vuosikymmeniin kantava työ, sanoo lääkintöneuvos Sirkku Pikkujämsä STM:stä.
Valintoja ja priorisointia tehdään tälläkin hetkellä terveydenhuollossa päivittäin. Lakiin kirjattujen periaatteiden avulla halutaan varmistaa, että palvelujen yhdenvertaisuus ja paras mahdollinen vaikuttavuus toteutuvat kaikkialla Suomessa.
Tähän pyritään luomalla säädösperusta, johon nojaten terveydenhuollossa pystytään tekemään valintoja.
Ei listoja siitä mitä hoidetaan
Lakiin ei ole tulossa listoja siitä, mitä hoidetaan ja miten, vaan siinä aiotaan määritellä priorisoinnin periaatteet. Niiden toivotaan tulevaisuudessa toimivan selkänojana kliinisessä ja hallinnollisessa työssä.
Kaiken pohjalla tulevat olemaan Pikkujämsän toiveen mukaan suomalaisen väestön perusarvot.
Se, millaisten asioiden nojalla haluamme panna terveydenhuollon asioita järjestykseen, aiotaan saada esille laajan kansalaiskeskustelun avulla.
Pikkujämsä uskoo, että lakiin kirjoitetut periaatteet luovat yhdenvertaisuutta eri potilasryhmien välille.
– Ettei käy niin, että resurssit ohjautuvat desibelidemokratian mukaan, hän sanoo.
– Keskeistä on, että näitä periaatteita ollaan nyt tunnistamassa laajalla pohjalla, sanoo lainsäädäntöä valmisteleva lakimies Kaisa-Maria Kimmel sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Ruotsissa ja Norjassa periaatteet jo on
Mitä nämä periaatteet sitten voisivat olla? Todennäköisesti ne tulevat olemaan melko abstrakteja.
Esimerkiksi Ruotsissa on luotu lainsäädäntöön vastaavat, koko terveydenhuoltoa koskevat priorisointiperiaatteet. Niitä ovat ihmisarvo, tarvesolidaarisuus ja kustannusvaikuttavuus. Kustannusvaikuttavuus on alisteinen kahdelle ensimmäiselle periaatteelle.
– Tarvesolidaarisuudessa katsotaan sairauden vakavuutta: kenellä on suurempi hoidontarve. Samalla katsotaan kykyä hyötyä hoidosta. Kustannusvaikuttavuus alisteisena periaatteena tarkoittaa, että valitaan riittävän kustannusvaikuttavia menetelmiä. Vakavan sairauden hoito saa maksaa enemmän kuin lievempään vaivaan tarkoitettu hoito, Kimmel kertoo.
Norjassa hyväksytyt periaatteet muistuttavat Ruotsin periaatteita, mutta siellä on mainittu sairauden vakavuus erikseen.
Nyt keskustelemaan
Nyt STM pyrkii herättelemään periaatteiden tunnistamiseen liittyvää yhteiskunnallista keskustelua, jossa olisivat kansalaisten ohella mukana niin päättäjät kuin ammattilaisetkin. Mukaan kaivataan myös lääkäreitä ja muuta terveydenhuollon ammattihenkilöstöä.
– Toivon, että tästä puhuttaisiin siellä, missä lääkärit kokoontuvat ja meillekin tuotaisiin viestiä siitä, millaisia asioita kenttä pitää tärkeinä, Kimmel sanoo.
Valmistelu on vastikään alkanut. Lausuntokierros on edessä syksyllä 2025 ja toiveissa on, että lakiesitys saadaan eduskunnan käsittelyyn keväällä 2026. Lainsäädäntö tulisi voimaan vuoden 2027 aikana.
– Aikataulu on aika tiukka siihen nähden, miten laajakantaisesta asiasta on kyse, Kimmel kertoo.
Kaikki ei ole valmista sittenkään, kun periaatteet on saatu kirjattua lakiin. Sen jälkeen on vuorossa palveluvalikoiman kehittäminen uuden lainsäädännön pohjalta.
– Se vaatii paljon työtä, Kimmel arvioi.
