Tieteellistä tutkimusta tehdään heti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen aulasta lähtien. Tulijaa on vastassa kyselyautomaatti, joka tiedustelee, millä tulit tänään töihin. 

Laitoksen uusi pääjohtaja Mika Salminen kulkee seitsemän kilometrin työmatkansa pyörällä, kun se on mahdollista. Nykyään ei yhtä usein kuin pitäisi. Nastarenkaat ovat kuitenkin valmiina, muutaman talven takaisesta liukastumisesta viisastuneena. 

Koronan jälkeisessä Suomessa Salminen ei juuri esittelyjä kaipaa. Virkamiehestä tuli rysäyksellä tuttu koko kansakunnalle.

Nyt hän on tarttumassa uuteen haasteeseen.

Katsotaan kuitenkin ensin hetken verran taaksepäin, korona-aikaan. Salmisen mielestä sitä pitäisi oikeastaan tarkastella ihan kunnolla ja kriittisellä silmällä.

Hän on toivonut valtakunnallista ”koronakomissiota”, eli jälkiarviointia, joka tarkastelisi kriisin hoitoa laajasti, koko yhteiskunnan tasolla. 

– Koronan suhteen on paljon jälkianalyysia tekemättä. Yksittäisiä arvioita ja tutkimuksia on tehty, mutta laajempi synteesi puuttuu. Sellaisen tekeminen kuuluu oleellisesti varautumiseen.

Salminen oli vastuussa THL:n koronatoimista, mutta häntä ei pelota mahdollisten omien virheiden esiintulo. Pitkäkestoisessa kriisitilassa ei voi suoriutua täydellisesti koko ajan.

– Tarkoitus ei ole etsiä syyllisiä, koska se ei johda mihinkään hyvään, pelkästään polarisoi. Pitäisi etsiä saatavissa olevat opit ja ottaa ne talteen, jotta ensi kerralla tehtäisiin ainakin osa asioista paremmin.

Väliportaalle tarvetta

Kriisin ollessa kovimmillaan THL:n ja sosiaali- ja terveysministeriön välillä oli avointa erimielisyyttä joistain toimenpiteistä, kuten koulujen sulkemisesta ja rokotuksista.

Poikkeuksellinen aika ehkä toi näkyväksi pinnan alaisia jännitteitä. 

Millaiset ovat välit nyt, ja miten niitä tulisi kehittää?

Edelleen on joitain hankalia tilanteita, joissa on epäselvyyttä roolijaosta. Esimerkkinä Salminen nostaa koronalääke Paxlovidia koskevat linjaukset, joista on monta erilaista tulkintaa.

Yliopistosairaalat ovat hiljattain antaneet uuden ohjeistuksen kohderyhmistä. Salmisen mielestä se on ihan hyvä ratkaisu, mutta kuitenkin ad hoc -tyyppinen. 

– Suomessa voitaisiin harkita ministeriön ja laitosten väliin väliporrasta, joka vastaisi kansallisista hoidon linjauksista hyvinvointialueille. Ei tulisi epäselvyyttä siinä, kuka päättää toimenpiteistä.

Norjassa ja Ruotsissa vastaava lääketiedettä normittava terveysdirektoraatti on. Suomesta lääkintöhallitus katosi 1990-luvun laman aikaan, kun tehtäviä hajautettiin usealle taholle. 

Työterveys tarkasteluun 

Salminen nostatti pienehkön kohun viime vuoden huhtikuussa sanottuaan Ylen dokumentissa, että työterveyshuolto on tehoton järjestelmä. Häntä siteerattiin nopeasti useissa medioissa. Vastalauseita tuli, mutta myös kehuja asian esiintuomisesta.

Salminen ei peräänny, vaan puhuu edelleen uudistamisen tarpeesta.

– Kaikki alalla toimivat tietävät, että työterveys on pyhä lehmä, johon ei saisi koskea. Mutta pakkohan THL:n on nostaa ongelmallisia asioita esille, jos ei kukaan muu sitä tee.

Salminen haluaa kuitenkin oikaista väärinkäsityksen, joka julkisessa keskustelussa kenties syntyi. THL ei kritisoi työterveyshuoltoa tai sen tarpeellisuutta. 

Mutta nykyisellään se on kehittynyt rinnakkaiseksi perusterveydenhuollon palveluksi. Tämä on ongelma.

Työterveyshuollon sairaudenhoito, joka on tarjolla vain työllisille, ruokkii eriarvoisuutta sekä vie resursseja, jotka eivät ole ehtymättömät.

– Vääristymä on syntynyt vähitellen. Nyt sen muuttaminen on haasteellista, mutta sitäkin pitäisi uskaltaa katsoa.

Mikä sitten olisi tie uuteen?

Siihen ei Salmisella ole valmista vastausta, vaan asiaa pitäisi miettiä yhdessä ja koko järjestelmä huomioiden. Hän uskoo, että perusterveydenhuollon voisi saada toimimaan fiksummin ja yhdenvertaisemmin esimerkiksi kehittämällä yksityisen ja julkisen yhteispeliä.

Väestöryhmien välisten terveyserojen laventuminen on ylipäätään iso kysymys, johon vaaditaan enemmän pitkän linjan tutkimusta. 

Salmisesta on erityisen ikävää, että tuloluokkien välisistä eroista ei olla päästy, vaikka väestön terveys on parantunut monella tapaa.

Huolestuttava suunta

Mika Salminen aloittaa pääjohtajana tilanteessa, jossa toimintaympäristö on muuttunut dramaattisesti. Valtakunnallisesta sote-uudistuksesta on kulunut kohta vuosi. 

Kuluneen syksyn aikana useat alueet ovat kertoneet säästöpaineista, leikkauksista ja lakkauttamisista sekä yt-neuvotteluista. Hankalaan tilanteeseen on kysytty myös THL:lta vastauksia. 

– Me emme voi täältä käsin jokaisen alueen haasteita ratkoa. Ei meillä ole sellaista viisautta.

Alueilla on oma hallinto ja päätäntävalta.

Salminen on hieman huolissaan siitä, mihin hyvinvointialueet vaikuttavat olevan menossa.

– Näyttää siltä, että perusterveydenhuollon verkkoa karsitaan isommalla kädellä. Se on väärä suunta, suoraan sanoen. 

Uudistuksen tavoitteena on parantaa ennaltaehkäisevää hoitoa ja sairauksien etenemistä. Jotta tämä voitaisiin saavuttaa, tarvitaan isoja rakenteellisia uudistuksia. Myös erikoissairaanhoitoa tulee tarkastella.

– Se on tehtävä. Siitä ei pääse mihinkään. 

THL on juuri aloittamassa sote-uudistuksen vaikuttavuuden tutkimusohjelmaa, joka tulee kestämään vuosia. Vielä on liian aikaista sanoa juuri mitään. 

Häntä hieman häiritsee se, että monimiljardiluokan hankkeen, eli sote-uudistuksen, seurauksien tutkimiseen ei ole varattu juurikaan rahaa. 

– Hyvinvointialueiden suoriutumisen arviointi on THL:n lakisääteinen tehtävä, mutta siihen ei ole tullut mitään lisäresursseja. Se on sitten muualta pois.