Korvaustason nosto saa yritykset nostamaan hintoja
Tuore väitöstutkimus selvittää Suomen yksityisten terveysmarkkinoiden kehitystä.
Yksityinen terveyspalveluala on merkittävä osa Suomen taloutta ja terveyspalvelujärjestelmää. Terveyspalvelualan yritysten tuotos kasvoi 227 prosenttia eli yli kolminkertaiseksi vuosina 2000–2022. Samalla ajanjaksolla kansantalous kasvoi 35 prosenttia eli reilulla kolmanneksella.
– Kasvanut kysyntä on houkutellut alalle pääomasijoittajia. Lukuisat yrityskaupat 1990-luvulta lähtien ovat keskittäneet yksityisten terveyspalveluiden markkinarakennetta. Tämä on herättänyt huolta yritysten kilpailun heikentymisestä ja hintojen kohoamisesta, sanoo Kelan erikoistutkija Riina Hiltunen tiedotteessa .
Hiltunen selvitti tuoreessa väitöstutkimuksessaan Suomen yksityisten terveysmarkkinoiden kehitystä.
Yksityisten erikoislääkäripalvelujen tarjonta on keskittynyt kaupunkikeskuksiin, missä kysyntää on runsaasti. Vuosina 2008–2012 tarjontaa kuitenkin levisi entistä enemmän myös maaseutumaisille alueille. Toisaalta monopoliasema oli kaupunkimaisten alueiden ulkopuolella varsin tavallinen.
Erikoisalat poikkesivat toisistaan usein eri tavoin. Erot selittyvät muun muassa sillä, että palvelujen saatavuus julkiselta sektorilta vaihtelee erikoisaloittain ja yksityiset vakuutukset korvaavat alojen käyntejä eri tavoin.
Tutkimuksen mukaan lääkärinpalkkiot olivat korkeammat, kun lääkäreiden välistä kilpailua oli vähemmän. Yhteys oli kuitenkin määrältään varsin pieni useisiin muihin hintaa selittäviin tekijöihin nähden.
Eniten hintatasoa selittää se, missä yrityksessä lääkäri työskentelee. Lisäksi lääkäri perii korkeampaa palkkiota, kun toimipisteen palveluvalikoima on laaja. Myös lääkäreiden erilaiset voitontavoittelun motiivit selittävät todennäköisesti lääkäreiden välisiä eroja hinnoittelussa.
– Yleislääkäripalvelun hinta muodostuu monen eri tekijän summana. Lääkäreiden välinen kilpailu selittää hintaa vain vähän, kertoo Hiltunen.
Korvattavuuskriteerit rajoittavat palvelukehitystä
Kelan maksamat sairaanhoitokorvaukset vaikuttavat tutkimuksessa haastateltujen terveysalan yritysten ja sidosryhmien mukaan varsin vähän yksityisten terveyspalveluiden kysyntään yleisesti. Tämä johtuu siitä, että potilaalle jää korvausten jälkeen edelleen huomattava summa maksettavaa.
Haastatellut asiantuntijat arvioivat, että pieni korvaustason lasku ei saa yrityksiä laskemaan hintoja, mutta pienikin korvaustason nosto saa yritykset nostamaan hintoja.
Sairaanhoitokorvaukset voivat sen sijaan asiantuntijoiden mukaan vaikuttaa yritysten tuotantopäätöksiin ja investointeihin. Korvaukset ovat ohjanneet tuotantoa sellaisiin palveluihin, joista on maksettu suurempia Kela-korvauksia. Korvattavuus viestii myös asiakkaalle siitä, että palvelu on katsottu lääketieteellisesti vaikuttavaksi.
– Korvattavuuskriteerit ohjaavat terveysmarkkinoita kohti määrättyä palveluvalikoimaa, koska yritykset pyrkivät tuottamaan korvattavia, luotettaviksi koettuja palveluita. Toisaalta uusien, entistä vaikuttavampien palveluiden kehittäminen saattaa hidastua, jos ne jäävät korvattavuuden ulkopuolelle, Hiltunen sanoo.
