Ei lisärahoitusta Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle
Aronkytö: ”Perustelumme teilattiin yksi toisensa jälkeen.”
– Meistä tehtiin ennakkotapaus.
Näin näkee Vantaan ja Keravan hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö .
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue haki ensimmäisenä hyvinvointialueena valtiolta lisärahoitusta peruspalveluiden turvaamiseen.
Neuvottelut ovat nyt päättyneet.
– Ministeriöiden kanta on, ettei lisärahoitusta myönnetä, Aronkytö kertoo.
Näin kävi, vaikka Aronkydön mukaan hyvinvointialue osoitti neuvotteluissa kattavasti, ettei valtion rahoitus riitä nykyiseen, asukkaiden lakisääteiseen palvelutasoon.
Asia on todennäköisesti valtioneuvoston yleisistunnon käsittelyssä ensi torstaina.
– Neuvottelujen aikana asia kävi varsin selväksi. Perustelumme teilattiin yksi toisensa jälkeen. Ministeriöiden vastaukset ja vuoropuhelu näyttivät tarkoitushakuisilta, siltä, ettei lisärahaa myönnetä meille eikä kenellekään muullekaan.
Ei yhteisymmärrystä
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella siirtymärahoitus kunnilta oli Aronkydön mukaan alimittainen. Lisäksi THL:n arvioima sosiaalihuollon palvelutarve on arvioitu liian pieneksi, eikä huomioi täysin esimerkiksi lastensuojelua.
– Näitä kahta asiaa ei noteerattu niin, että se olisi vaikuttanut taustamuistioon. Emme päässeet ministeriöiden kanssa yhteisymmärrykseen.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue teki viime vuonna alijäämää 100 miljoonaa euroa ja saman verran tulee tänä vuonna.
– Olemme tehneet realistisen budjetin, mutta kustannustaso on noussut vielä entisestään, ja nyt joudumme tekemään 13 miljoonan euron leikkauslistan ja katsomaan myös palveluvalikoimaa.
Aronkytö näkee, että hyvinvointialueita aiotaan nyt puristaa tuottavuuteen, kustannusvaikuttavuuteen ja leikkauksiin. Lähivuodet sulatellaan rakenteellista alijäämää, joka syntyi hyvinvointialueita muodostettaessa.
– Rahoitus siirrettiin hyvinvointialueille vähän alijäämäisenä ja samalla kuntapuoli teki vuonna 2023 yli miljardin ylijäämää. Lisäksi rahoituslaki ei pystynyt huomioimaan kaikkia vuosien 2022–23 muutostekijöitä.
Ensi vuonna ylijäämäyllätys
Aronkydön mukaan hyvinvointialueiden rahoitusmalli on erittäin monimutkainen.
– Siitä ei saa veistettyä sellaista, että ihmiset ymmärtäisivät, hän sanoo.
Hän ennustaa, että ensi vuonna ihmetystä niin mediassa kuin kansalaisissakin tulee aiheuttamaan se, että paitsi Vantaan ja Keravan hyvinvointialue, myös useat muut alueet ovatkin ylijäämäisiä.
– Tapahtuu ihmeparaneminen. Se johtuu jälkikäteistarkastuksesta, joka perustuu vuoden 2023 ylityksiin ja kohdistuu myös sellaisille alueille, jotka eivät ole tuottaneet alijäämää.
– Rahoitusmekaniikka on monimutkainen ja vaikea. Näistä luvuista ei saa selvyyttä siitä, mitä on tapahtunut, hän hymähtää.
