"Ei aloitteen aina tarvitse mennä läpi"

Heikki Laineelle on tärkeintä nostaa asioita keskusteluun.

Mikkelin keskussairaalan ylilääkäri Heikki Laine teki valtuuskunnan kevätkokoukseen kaksi aloitetta. Takana on tällä kaudella kaksi muutakin aloitetta.

Hallitus ja valtuuskunta ovat suhtautunut aloitteisiin välillä myötämielisesti, välillä nihkeämmin. Aloitteessa ei olekaan Laineen mukaan olennaista läpimeno. Tärkeintä on saada itselle merkittävä aihe keskusteluun.

– Hallituksen vastaukset ovat olleet aina hyviä, hän sanoo.

Aiheet kumpuavat pääsiassa keskusteluista kollegoiden kanssa. Kevätkokouksen toinen aloite alkoi plastiikkakirurgian professorin yhteydenotosta. Aloite vaatii Lääkäriliittoa vaikuttamaan siihen, että erikoislääkäritason toimenpiteen voisi itsenäisesti tehdä vain erikoislääkäri. Nykyään sen voi tehdä kuka tahansa lääkäri.

Hallitus pelkäsi, että jouduttaisiin tekemään listoja erikoislääkäritasoisista toimenpiteistä. Lopulta päästiin yksimielisyyteen, että liitto pitää asiaa esillä lainsäädäntöä uudistettaessa.

Koulutus lähellä

Lähimpänä Laineen sydäntä on koulutus.

Viime vuonna hän vaati liitolta suositusta esimerkiksi ryhmien koosta ja henkilöstön määrästä per opiskelija. Hallitus ilmoitti professiojaoksen alkavan sitä edistää.

Nyt Laine ehdotti, että lääkäriharjoittelu on tehtävä ennen lääkärintyötä kandina tai erikoistuvana. Ongelma todettiin niin monitahoiseksi, että liiton toimisto valmistelee asian seuraavaan kokoukseen perusteellisemmin.

Neljännessä tämän kauden aloitteessaan Laine ehdotti, että lääkärillä pitäisi olla takanaan 2–3 vuotta kliinistä potilastyötä ennen etävastaanottoa. Valtuuskunta hylkäsi aloitteen.

Laine korostaa, että pitkäjänteinen vaikuttaminen valtuuskunnassa vaatii toimimista ryhmissä ja hallituksen elimissä.

– Olen niin kiinni omassa työssäni, etten ehdi niihin osallistua. Koen kuitenkin, että kun minut on valtuuskuntaan valittu, siellä pitää olla aktiivinen. Demokratiassa voi onneksi vaikuttaa useaa kautta.