Mikä verenpainelukema on todellinen?

Yleislääketieteen professori Päivi Korhosen ansiokas, ajankohtainen ja kriittinen tiedepääkirjoitus Lääkärilehdessä 9/2018 (1) herätti minut miettimään, että joku mättää. Pitääkö oikeasti paikkansa, että tässä maailman onnellisimmassa maassa on liki puoli miljoonaa lääkittyä verenpainepotilasta ja ehkä vielä lähes sama määrä hoitoa tarvitsevia? Pääkirjoittajan tavoin kauhistuttaa ajatus siitä, että yhdysvaltalaissuosituksia (verenpainetaudin uusi raja-arvo 130/80 mmHg) alettaisiin noudattaa meilläkin. Verenpainelääkkeiden kustannukset olivat vuonna 2016 noin 89 miljoonaa euroa beetasalpaajia tähän mukaan laskematta (2).

Heikki Vapaatalo

Miten suhtautua uskomusdiagnooseihin?

Harri Hemilä nosti Lääkärilehdessä 9/2018 Keskustelua-palstalla tärkeän kysymyksen esille pohtiessaan, miten uskomushoidon käsite määritellään (1) Lääkäriliiton julkaisemassa suosituksessa (2). Hän myös otti kantaa uskomushoito-termiin. Liiton terveyspoliittinen asiantuntija Mervi Kattelus vastasi samassa yhteydessä todeten, että suosituksen tarkoituksena on haastaa lääkäreitä välttämään sellaisia hoitomuotoja, joilla edes teoriassa ei voisi olla lääketieteellistä vaikutusta (3).

Tamara Tuuminen

Toiminnallinen häiriö ei ole uskomusdiagnoosi

Lääketieteellisen mikrobiologian dosentti Tamara Tuuminen kommentoi (1) Lääkärilehdessä käytävää uskomushoito-termiin liittyvää keskustelua (2,3). Hän laajensi keskustelua diagnostiikkaan ja arvioi, että nykyisin käytettävä toiminnallisen häiriön diagnoosi on uskomusdiagnoosi, koska sitä käytettäessä "diagnoosi ja oireiden tulkinta nojaa uskomuksiin eikä näyttöön perustuvaan lääketieteeseen". Tuuminen on kuitenkin ymmärtänyt toiminnallisen häiriön käsitteen väärin ja samaistaa sen virheellisesti psykiatrisiin somatisaatiodiagnooseihin, kuten konversiohäiriöön.

Risto Vataja

Tulevaisuuden geenitesti on dynaaminen

On iloista, että haastattelu (1) käynnisti keskustelun – kiitos kollegoille kynään tarttumisesta (2). "Riski" on vaikea käsite, kuten kaikki toteamme. Riskiajatteluun perustuva väestöseulonta sitävastoin perustuu selkeisiin tavoitteisiin: testin on oltava riittävän sensitiivinen ja spesifinen, jottei väärien tulosten jatkoselvittelystä tule suuria kustannuksia; on oltava harmittomia keinoja puuttua riskiin; ja keinojen on oltava tehokkaampia kohdennettuina kuin koko väestöön suunnattuina.

Juha Kere

Jätetäänkö sitten myös verenpaine mittaamatta?

Professori Juha Keren haastattelussa Lääkärilehdessä 10/2018 (1) käsiteltiin genomitutkimuksen kasvavia soveltamismahdollisuuksia. Kuten lähes kaikkiin lääketieteen uudenlaisiin lähestymistapoihin, genomitutkimuksenkin sovelluksiin liittyy ylimitoitettuja odotuksia ja liioiteltuja uhkakuvia. Toisin kuin Kere haastattelussa toteaa, genomitiedon rutiinikäytöllä muiden tekijöiden rinnalla kansantautien ehkäisyssä tulee olemaan asemansa väestön terveyden edistämisessä.

Samuli Ripatti, Helena Kääriäinen, Markus Perola, Veikko Salomaa, Elisabeth Widén

Meralgia paraesthetica aiheuttaa vain sensorisia oireita

Ilman ajanvarausta -palstalla Lääkärilehdessä 9/2018 esitellään iäkkään rouvan äkisti alkanut reiden kiputila (1), jota tutkittiin ja suljettiin pois tavallisimpia aiheuttajia. Lopuksi päädyttin meralgia paraesthetica -etiologiaan. Meralgia paraesthetica -diagnoosi sisältää reiden lateraalisen tuntohermon (Nervus cutaneus femoris lateralis) paikallisen vaurion, ns. lokaalin neuropatian. Tämän oireita ja diagnostiikkaa on kuvattu tarkkaan useissa suomalaisissa käsikirjoissa (2,3).

Tapani Salmi

Kiusaamisongelmaa on ratkottava avoimesti

Yle julkaisi 6.3. haastattelututkimuksen nuorten lääkäreiden kokemasta työpaikkakiusaamisesta. Uutinen sai runsaasti mediahuomiota. Lääkäriliitto reagoi nopeasti ilmoittamalla, että epäasiallista kohtelua lähdetään kitkemään yhdessä. Lääkärilehden verkkosivulla erikoistuva lääkäri Pauliina Paananen käsitteli kommenttikirjoituksessaan (1) tutkimusta ja siitä syntynyttä keskustelua kriittisesti. Hän kirjoitti pitävänsä tutkimukseen osallistumista suorastaan epäkollegiaalisena ja arveli, että asian kommentoiminen anonyymisti julkisuudessa ei tuo ongelmaan helpotusta. Lisäksi Paananen totesi, että "Huonoa käytöstä lääkärikunnassa on aina ollut, ja tulee olemaan. Se on valitettavaa."

Lauri Kivikoski

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030