Uudet työnkuvat aiheuttavat huolta

Lääkärilehdessä 13/2017 (31.3.2017) käsiteltiin ajankohtaista aihetta, lääkärien työnkuvan muutoksia. Helsingin perusterveydenhuollossa kokeillaan uutta toimintamallia kolmella eri asemalla. Tavoitteena on palvelujen parempi saatavuus, tuottavuus, vaikuttavuus, asiakastyytyväisyys ja henkilöstökokemus. Lääkäriliittoon on tullut pilotista useita yhteydenottoja, joista välittyy myös huoli pilotin aikana nousseista toimintatavoista.

Sote-toimintaympäristö elää valtaisassa murroksessa ja muutamassa vuodessa muutoksia tapahtuu entisestään. On selvää, että muutokset ovat väistämättömiä. Tärkeää on, että muutos tunnustetaan ja muutoksessa ollaan mukana, jotta vaikuttamisen mahdollisuus säilyy.

Kaiken kaikkiaan perinteinen tapa tehdä lääkärin työtä tulee myös muuttumaan. Hyvä esimerkki ovat jo nyt lisääntyneet etä- ja digivastaanotot. Keskusteluissa ovat nousseet esille uudistuvat työnjaot ja lääkärin konsultoiva rooli. Muutoksessa tulevat olemaan sekä työnantajataho, työskentelypisteet että osin myös palvelussuhteen ehdot.

Kuten Lääkärilehdessä todetaan, Helsingin pilotin osalta lääkärin työnkuvan muutos vaatii lääkäriltä ajattelutavan muuttamista. Tämä varmasti pitää paikkansa. Yhtä tärkeää kuin ajattelutavan muutos on kuitenkin se, että vastuukysymykset ovat selvät, asioista käydään avointa keskustelua ja toimijat otetaan mukaan riittävän ajoissa.

Myös itse prosessia ja sen kulkua on seurattava ja henkilökunnan näkemyksiä ja potilaiden palautteita huomioitava. Työn toteuttajat näkevät muutokset käytännön tasolla ja myös sen, toimivatko muutokset odotetulla tavalla vai eivät. Seurannan myötä on mahdollista puuttua esille tuotuihin asioihin ja tehdä korjaavia liikkeitä, mikäli ne ovat tarpeellisia.

Avoin keskustelu ja tiedottaminen, henkilökunnan kokemusten kerääminen sekä ennen kaikkea vahva yhteistyö eri toimijoiden taholla on edellytys sille, että muutoksella on menestymisen mahdollisuus.

Laura Lindholm

Kirjoittaja on Lääkäriliiton neuvottelujohtaja.