Varusmiespalveluksen keskeyttäminen ennakoi syrjäytymistä
Suurimmalla osalla varusmiespalveluksensa keskeyttäneistä on lievään sopeutumishäiriöön liittyvä syy.
Lähes kaksi kolmasosaa varusmiespalveluksensa keskeyttäneistä poistuu palveluksesta ensimmäisten kahden viikon aikana. Suurimmalla osalla heistä on lievään sopeutumishäiriöön liittyvä syy, on kyse sitten siviilipalvelukseen hakeutuvasta tai muutoin palveluksensa keskeyttävästä henkilöstä, todetaan Tampereen yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassa.KL Mikael Salon kasvatustieteen alaan kuuluva väitöstutkimuksen perusteella keskeyttäminen tapahtuu todennäköisimmin, jos yksi tai useampi seuraavista tekijöistä toteutuu: keskeyttämisen pohtiminen, matala koulutustaso, huonot peruskoulukokemukset, negatiiviset odotukset, rikosrekisteritiedot, heikko fyysinen kunto, riidat seurustelusuhteessa tai siviilikavereiden palveluksenvastainen asenne.
Positiivinen asenne auttaa sopeutumaan
Väitöskirjatutkimuksessa tutkittiin erityisesti varusmiesten sopeutumista ja sopeutumattomuutta selittäviä tekijöitä. Palveluksen epäonnistunut vaikutus näkyy, kun varusmies suorittaa palveluksensa kehnosti, välttää palvelustaan tekeytymällä sairaaksi tai tekee rikkeitä. Osa keskeyttää palveluksen ”muuten vain kun ei huvita”, ja pahimmillaan näille nuorille millään ei juuri ole ollut merkitystä: ei itsellä, kavereilla – saati puolustusvoimilla. Jos palvelusaika ei pysty saamaan vaikeuksissa olevaa henkilöä jaloilleen, hän jatkaa yhteiskunnasta syrjäytymiseen johtavaa polkua.
Kasvattavia kokemuksia sen sijaan selittävät positiivinen asenne ja koulutusmotivaatio, sopeutumiskokemukset, komppanian ilmapiiri, ryhmäkiinteys ja haastava koulutus. Tulosten perusteella kouluttajat ja varusmiesjohtajat eivät vaikuta suoraan sopeutumiseen ja kasvukokemuksiin vaan epäsuorasti laadukkaan koulutuksen ja toimintaympäristön suunnittelijoina ja toteuttajina. Keskeinen johtopäätös onkin, että haastava koulutus, positiivinen ilmapiiri ja yhteistoiminnallisuuteen ja ryhmäkiinteyteen panostaminen ovat tehokkaita keinoja tukea varusmiesten sopeutumista ja hyvinvointia. Siksi juuri nämä tekijät tulisi huomioida varusmiespalvelusta kehitettäessä.
Miesten koulu – tai karvas pettymys
Varusmiespalvelus synnyttää vahvoja tunteita. Palvelus tapahtuu elämän käännekohdassa, jossa keskiasteen opinnot ovat takana ja irtautuminen kodin vaikutuspiiristä on alkanut. Samalla varusmiespalvelus tarjoaa mahdollisuuden yksilön kasvuun ja kehittymiseen – palvelus totuttaa aikaisin heräämiseen, ohjattuun aikatauluun, esimiehen kanssa toimimiseen ja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Parhaimmillaan armeija kasvattaa itseluottamusta, pinnaa ja pitkäjänteisyyttä ja varusmies oppii kantamaan vastuuta itsestään ja muista. Varusmiespalvelus on viimeinen lenkki lähes koko miesten ikäluokan kouluttamisessa ja osallistamisessa yhteiskunnan aktiiviseksi jäseneksi.
Varusmiehet voivat nähdä palveluksensa merkityksen aivan toisin. Palvelusvelvollisuus saattaa tuntua pakolta, joka täytyy tavalla tai toisella täyttää. Silloin ei välttämättä ensimmäisenä tule mieleen, mitä henkilökohtaista hyötyä palveluksesta saattaisi olla. Toisaalta nuorten miesten syrjäytyminen alkaa yhä nuoremmassa iässä samalla, kun varusmiespalveluksen keskeyttäminen on yleistynyt. Siten kaikki eivät pääse tai edes halua olla osana ”miesten koulua”, ja päällimmäisenä mieleen jää karvas pettymys.
Palveluksen keskeyttäminen ennakoi yhteiskunnasta syrjäytymistä. Haastavalla koulutuksella ja laadukkaalla johtamisella voidaan vaikuttaa siihen, miten yksilö selviytyy varusmiespalveluksesta, ja tukea yhteiskuntaan sopeutumista. Parhaita tuloksia on mahdollista saavuttaa kuusi kuukautta palvelevien motivaatioon ja positiivisiin palveluskokemuksiin vaikuttamalla. Siten varusmiesten sopeutumisen edistäminen on osa yhteiskunnallisen syrjäytymisen estämistä.
KL Mikael Salon kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan 24.10.2008 Tampereen yliopistossa.
