Valinnanvapauden aikataulussa maakunnille eri vaihtoehtoja
Hallitus on ottanut saamaansa kritiikkiä huomioon, arvioi Heikki Pärnänen.
Hallitus antaa maakunnille hieman aiempaa enemmän löysiä aikatauluun eduskuntaan tuomassaan esityksessä valinnanvapauden lainsäädännöstä, näkee Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen.
Kun aiemmin vaadittiin kaikkien maakuntien toteuttavan valinnanvapautta vuoden 2020 loppuun mennessä, nyt täysimittaisen valinnanvapauden aikahaarukka venyy pisimmillään vuoden 2023 alkuun.
Toisaalta niissä maakunnissa, jotka lähtevät mukaan valinnanvapauspilotteihin, valinnanvapaus voi sote-keskusten palveluiden osalta käynnistyä jo tänä vuonna.
Peruskuviona kuitenkin säilyy aikataulu, jossa maakuntien täytyisi käynnistää valinnanvapaus sote-keskuspalveluissa 1.7.2019.
– Minusta tämä on osoitus siitä, hallitus on ottanut huomioon kritiikin ja antaa maakunnille erilaisia aikatauluvaihtoehtoja, Pärnänen näkee.
Hoidon tarve huomioon kapitaatiokorvauksissa
Myös palveluntuottajille maksettavissa kapitaatiokorvauksissa hallitus on ottanut saamansa kritiikin huomioon, Pärnänen näkee.
Nyt palveluntuottajille maksettavan kiinteän korvauksen osuudeksi per asiakas esitetään sote-keskuksissa vähintään 67 prosenttia, kun aiemmin esitettiin 80 prosenttia. Suun terveydenhuollossa vähimmäisosuudeksi esitetään nyt 50 prosenttia.
– Palveluntuottajille maksettavissa korvauksissa huomioidaan laajemmin hoidon ja hoivan tarpeeseen liittyviä tekijöitä. Näitä ovat iän, sukupuolen ja työssäkäynnin lisäksi nyt myös muut sosioekonomiset tekijät, sekä laissa mainittu muu hoidon ja hoivan tarve, Pärnänen kertoo.
Asiakassetelimallissa muuttui vain nimi
Aikaisemmassa lakiluonnoksessa puhuttiin yhtenä valinnanvapauden muotona sote-keskusten antamista maksuseteleistä ja liikelaitosten antamista asiakasseteleistä. Nyt terminä on molempien osalta asiakasseteli. Lääkäriliiton kritisoima asia ei kuitenkaan ole muuttunut.
Esityksessä velvoitetaan toimijoita määrittelemään palvelut, joiden tuottamisessa ne käyttävät asiakasseteliä. Maakunnan liikelaitos ei voi itse tuottaa niitä, maakunnan omistama yhtiö tosin voi.
– Tämä velvoittava liikelaitoksen asiakassetelimalli pirstoo erikoissairaanhoidon kokonaisuutta tavalla, joka voi ainakin joissakin maakunnissa vaarantaa terveydenhuollon ympärivuorokautisen yhteispäivystyksen, Pärnänen kritisoi.
15-vuotias voi esityksen mukaan valita palveluntuottajansa itse. Aiemmassa lakiluonnoksessa esitettiin, että valinnan voisi itsenäisesti tehdä jo 12-vuotias.
Neuvolapalveluiden osalta eduskunnalle esitetään, että maakunta voi itse päättää, ovatko neuvolapalvelut osa maakunnan tarjoamia palveluita, vai vaaditaanko sote-keskuksia järjestämään myös neuvolapalvelut.
Lue aiheesta lisää:
Hallitus antoi esityksensä valinnanvapaudesta
Joutsenlaulu lääkärin vapaudelle?
Kuva: Sami Perttilä
