Unettomuus on yhteydessä harmaan aineen vähenemiseen
Kroonisesti unettoman aivoissa on vähemmän harmaata ainetta kuin hyvin nukkuvan, osoittaa Biological Psychiatry -lehdessä julkaistu tutkimus.
http://www.laakarilehti.fi/pics/Pixmac000000211173.jpg
Aivojen harmaan aineen väheneminen on yhteydessä useisiin psykiatrisiin häiriöihin sekä stressiin. Ensimmäistä kertaa sen on todettu olevan yhteydessä myös krooniseen unettomuuteen.
Tutkimukseen osallistui 24 unettomuudesta keskimäärin 17 vuotta kärsinyttä 52–74-vuotiasta henkilöä, joilla ei ollut unettomuuden lisäksi muita psykiatrisia, metabolisia tai uneen liittyviä ongelmia. Vertailuryhmään kuului 13 hyväunista, 50–76-vuotiasta henkilöä. Ryhmien välillä ei ollut eroa kognitiivisissa kyvyissä, älykkyydessä tai elämänlaadun mittareissa.
Unettomuudesta kärsivien vasemmanpuoleisessa orbitaalisessa otsalohkossa sekä molemminpuolisissa precuneuksissa havaittiin olevan vertailuryhmää vähemmän harmaata ainetta. Otsalohkon harmaan aineen vähyys oli erityisen voimakkaasti yhteydessä vaikeaan unettomuuteen.
Unenpuutteen tiedetään haittaavan otsalohkon ohjaamia toimintoja, kuten päätöstentekoa. Precuneusten toiminta on oleellista nukahtamisen kannalta välttämättömässä levolliseen tilaan siirtymisessä.
Epäselvää on, johtuuko unettomuus harmaan aineen puutteesta vai päin vastoin. Tutkimuksen tulokset kuitenkin tukevat ensin mainittua, sillä harmaan aineen puutoksen laajuus ei riippunut unettomuuden kestosta.
Aivojen harmaata ainetta voivat vähentää päihteiden käyttö, traumaattiset lapsuusajan kokemukset, lihavuus sekä tyypin 1 diabetes. Harmaan aineen väheneminen liittyy myös esimerkiksi masennukseen, skitsofreniaan ja Alzheimerin tautiin.
Tiina Lautala
Kuva Pixmac
