Tiesitkö tämän opiskelukaveristasi?

Tiedätkö, kenen kanssa medisiinari menee ­naimisiin? Entä tiedätkö, kuinka moni pitää välivuoden tai milloin opiskelu tuntuu raskaimmalta? Loimme tilastollisen keskiverto­medisiinarin ja ­esittelimme hänet oikealle opiskelijalle Janne Raholalle.

Janne Rahola opiskelee lääketiedettä Oulussa toista vuotta. Pellon poika haluaisi jäädä pohjoiseen ­valmistumisen jälkeenkin.

Tällainen on keskivertomedisiinari:

Mette Medisiinari on 24-vuotias, ja hän opiskelee Itä-Suomen yliopistossa. Mette joutui osallistumaan pääsykokeisiin useamman kerran, ennen kuin lääketieteellisen ovet aukenivat.

Kun Mette aikanaan menee naimisiin, hänen puolisonsa on todennäköisesti teknisellä alalla. Meten kurssikaveri Mikko sen sijaan nai luultavasti terveydenhuoltoalan ammattilaisen. Aika moni opiskelukaveri löytää puolisokseen toisen lääkärin, sillä lääkäri on yksittäisistä puolison ammateista yleisin.

Lääkäriksi valmistuttuaan Mette aikoo erikoistua. Suurin erikoisala on yleislääketiede. Toisaalta opiskelijoiden toivetyöpaikka on sairaala. Jos Mette päätyy sairaalatyöhön, hänestä tulee todennäköisimmin sisätautilääkäri. Erikoisaloja on 50, joten valinnanvaraa Metellä on. Valintansa hän tekee erikoisalan monipuolisuuden ja työllisyysnäkymien perusteella, mutta myös sattumalla on iso merkitys.

Meten erikoistumisvaihe kestää kahdeksan vuotta.

TIESITKÖ ETTÄ: kymmenen prosenttia vastavalmistuneista ei enää valitsisi lääkäriopintoja, jos saisi kelata aikaa taaksepäin. Katujien määrä on vuosien varrella vähentynyt.

Mette kokee opiskelun ajoittain raskaaksi. Hän kuitenkin suorittaa opintonsa tunnollisesti ja valmistuu lääkäriksi lähes varmasti. Opinnot jäävät kesken viideltä prosentilta lääketieteen opiskelijoista.

TIESITKÖ ETTÄ: lääketieteen opiskelu on raskaimmillaan kolmannen vuosikurssin alussa. Silloin noin puolet opiskelijoista kokee opiskelun erittäin tai melko raskaaksi. Naiset kokevat lääketieteen opinnot raskaammiksi kuin miehet.

Mette ei ole kotoisin Itä-Suomesta. Hän valitsi Kuopion opiskelupaikakseen, sillä hän laski, että sinne hänellä olisi parhaat mahdollisuudet päästä. Toisin on esimerkiksi Meten Helsingissä opiskelevien kavereiden laita. Heistä suurin osa on kotoisin Helsingin läheltä – ja maantieteellinen sijainti oli tärkein syy valita oma yliopisto.

Meten lähisuvussa ei ole lääkäreitä, mutta monella opiskelukaverilla on. Lääkäri-isän lapsia on 14 prosenttia lääketieteen opiskelijoista. Lääkäriäiti on yhdeksällä prosentilla.

TIESITKÖ ETTÄ: vanhin medisiinari on 63-vuotias.

Mette päätyy töihin ehkä pääkaupunkiseudulle. Itä-Suomen yliopistossa opiskelleista 52 prosenttia jää KYS-alueelle. Osuus on pienempi kuin muissa yliopistoissa. Helsingissä 85 prosenttia jää HUS-erva-alueelle töihin. Helsinkiin myös tullaan paljon muualta opiskelemaan. Turun yliopisto on poikkeus, sillä se imee opiskelijoita voittopuolisesti omalta alueelta ja onnistuu pitämään heidät myös opintojen jälkeen alueellaan.

Metelle tärkeitä asioita ovat perhe, terveys ja turvalliset ystävyyssuhteet. Ne ovat nuorille sukupolville tärkeämpiä kuin vanhemmille lääkäreille. Sen sijaan usko Jumalaan ei ole Metelle yhtä tärkeä asia kuin hänen vanhemmille kollegoilleen.

TIESITKÖ ETTÄ: 16 prosenttia nuorista lääkäreistä valitsi maailman rauhan ja maailman ongelmien ratkaisemisen kolmen itselleen tärkeimmän asian joukkoon. Vuonna 2013 vastaava osuus oli 3 prosenttia.

Mette opiskelee kymmenen opiskelijan pienryhmässä. Hänen mielestään ryhmäkoko on liian suuri. Sopiva koko olisi noin seitsemän opiskelijaa. Hän toivoisi saavansa enemmän ryhmäopetusta.

Ensimmäisinä kesinä Mette ei vielä voi tehdä lääkärin töitä. Kesätöihin hän kuitenkin menee, lähihoitajaksi. Hän on töistä innoissaan, sillä hän kokee, että on hyödyllistä tehdä myös muita terveydenhuoltoalan töitä. Töissä sairaalan toimintatavat alkavat vähitellen aueta.

Mette työskentelee myös lukukausien aikana satunnaisesti, sekä rahan vuoksi että työkokemusta saadakseen.

TIESITKÖ ETTÄ: joka neljäs opiskelija pitää välivuoden lääketieteen opintojensa aikana.

Kaikkiaan lääketieteen opiskelijoista 52 prosenttia on naisia, 48 miehiä. Muunsukupuolisten määrää ei tiedetä, mutta jatkossa Lääkäriliitto aikoo opiskelijatutkimuksissaan kysyä myös sitä.

TIESITKÖ ETTÄ: naisten osuus lääketieteellisen opiskelijoista oli suurimmillaan vuonna 2002, jolloin naisia oli 65 prosenttia.

Lähteet: Lääkäri 2013 -kyselytutkimus, Lääkäriliiton opiskelijatutkimukset, Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen, tutkija Piitu Parmanne

Opiskelijan kesä kului kaupan kassalla

Vertailun vuoksi Lääkärilehti haastatteli myös elävää lääketieteen opiskelijaa.

Janne Rahola, 23, opiskelee lääketiedettä Oulun yliopistossa toista vuotta. Opiskelupaikka irtosi kolmannella yrittämällä.

Lääketiede kiinnostaa, vaikka lähisuvussa ei ole lääkäreitä.

– Lääketieteessä voi yhdistää halun auttaa ja kiinnostuksen tieteisiin.

Raholalla ei ollut opiskelut aloittaessaan haaveita mistään tietystä erikoisalasta. Suunnitelmat ovat yhä auki. Sen hän tietää, että haluaisi jäädä töihin Pohjois-Suomeen.

– Se voi tietysti rajata erikoisalavaihtoehtoja jonkin verran.

Rahola valitsi yliopistonkin sen perusteella, että halusi pysyä lähellä kotipaikkakuntaansa Pelloa.

Motivaatio auttaa eteenpäin

Tänä kesänä Rahola on paiskinut töitä. Ei kuitenkaan vielä omalla alalla, vaan kaupan kassalla. Hän toivoo viimeistään ensi kesänä pääsevänsä tekemään potilastyötä tavalla tai toisella.

Mutta ensin on edessä toinen vuosi opiskelua. Opiskelu saattaa ajoittain olla raskasta. Kova motivaatio ja hyvä yhteishenki auttavat kuitenkin eteenpäin.

– Opiskelin välivuosina kemiaa. Nyt ei tunnu rankemmalta kuin silloin, osittain ehkä siksi, että tiedän olevani oikealla alalla.

Hammaslääketiedettä opiskelevaan tyttöystäväänsä Rahola tutustui opiskeluympyröissä.

– Olemme aika samanhenkisiä.

Miltä keskivertomedisiinari sinusta kuulostaa?

– Jäi sellainen olo, että taidan itsekin olla aika keskiverto.