Sote on riski pienelle firmalle
Löytyykö pienille ja keskisuurille lääkäritaloille jalansijaa uudella sote-kentällä? Riskejä ainakin riittää, sanoo 31 vuotta yrittäjänä toiminut Heikki Kuuri-Riutta.
– Pöydällä oli viisi vaihtoehtoa. Murroksen edessä oli tehtävä jotain, sanoo Heikki Kuuri-Riutta, Terveystalolle myydyn Porin Lääkäritalon yksi aiemmista omistajista.
Lisääntyvän valinnanvapauden uskotaan kasvattavan terveyspalveluyritysten liiketoimintaa. Pienten ja keskisuurten paikallisten lääkäritalojen pelätään silti jäävän suurten, monikansallisten yhtiöiden jalkoihin.
– Huoli on aiheellinen. Sote-keskukselta vaaditaan aika laajasti palveluja. Siihen eivät pienet yritykset pysty, sanoo Porin Lääkäritalon toimitusjohtajana pitkän uran tehnyt Heikki Kuuri-Riutta.
Kuuri-Riutta ja muut omistajat myivät vuonna 1970 perustetun Porin Lääkäritalon Terveystalolle viime vuoden lopussa. Yrityksen liikevaihto on 14 miljoonaa euroa. Se työllistää 130 työntekijää ja 160 ammatinharjoittajaa – ostaja kiitteli erityisesti erikoissairaanhoidon osaamista. Silti omistajat kokivat tulevaisuuden sumeaksi ja riskit turhan suuriksi.
Pk-yrityksiä kannustetaan verkostoitumaan isommiksi kokonaisuuksiksi, mutta Kuuri-Riutan kokemusten valossa se ei aina onnistu. Sitoutumisen pitäisi olla parasta mahdollista.
Julkisessa palvelutuotannossa yritykset eivät kilpaile hinnoilla. Heikki Kuuri-Riutta arvioi, että asiakasmääriin nojaava kapitaatiokorvaus on riski pienille yrityksille. Kapitaatiomalli perustuu väestön ikään ja sairastavuuteen. On epäselvää, minkä suuruinen korvaus tulee olemaan ja tuleeko sen rinnalle esimerkiksi suoriteperusteista korvausta.
Finanssipelureilla jättihartiat
Näkyvyyttä sumentaa myös digitalisaatio. Teknologia tulee rytinällä, mutta yrittäjät tarvitsevat rahaa ja osaamista sen haltuunottoon.
– Vaikea arvioida, mikä tarjonnasta hyödyttäisi omaa liiketoimintaa, Kuuri-Riutta miettii.
Lisäksi kentälle on tullut uusia voimakkaita pelaajia, pankki- ja vakuutuskonserneja.
– Finanssijäteillä on aivan erilaiset resurssit kuin muilla terveysalan toimijoilla. Niille myös suuri liikevoitto tuntuu olevan sallittua, toisin kuin terveysyrityksille.
Kuuri-Riutta uskoo kuitenkin, että pienillä yrityksillä on mahdollisuuksia vuoden 2019 vaihduttua.
– Julkisen palvelutuotannon ulkopuolelle jäävä yritys pärjää omillaan, kun se pitää kiinni ammattiosaamisesta ja hyvästä asiakaspalvelusta. Keskisuurilla yrityksillä riskit ovat mielestäni hiukan suuremmat.
Porin Lääkäritalossa arki jatkuu tällä hetkellä entiseen malliin. Vain Heikki Kuuri-Riutan ajankäyttö muuttuu, sillä hän jää eläkkeelle yritysmyynnin myötä.
Kiuruvedellä iloisesti pakka sekaisin
O tempora o mores, saatettaisiin kansanterveyslain vuonna 1972 huudahtaa uutisista Kiuruvedeltä: Kunnanlääkärit Kiuruvesi Oy tarjoaa julkista perusterveydenhuoltoa terveyskeskuksen rinnalla, kaupungintalon tiloissa.
Kuvio liittyy Ylä-Savon sote -kuntayhtymän kaksivuotiseen valinnanvapauskokeiluun. Kuntayhtymä simuloi maakunnan järjestäjän roolia ja jatkaa yhtenä palveluntuottajista.
Kuntalainen on voinut vuoden alusta valita, haluaako hän jatkaa terveyskeskuksen asiakkaana, vai siirtyykö hän yksityiselle saamaan tietyt perusterveydenhuollon palvelut.
Yritys kutsuu toimipistettään kunnanlääkäriasemaksi. Se tarjoaa yleislääkäritasoista vastaanottoa. Yhteistyökumppanien kautta tarjotaan laboratorio- ja röntgenpalvelut sekä fysio-, jalka- ja ravitsemusterapiat. Kunnanlääkäri-sana kulkee näyttävästi mukana.
– Haluamme nostaa potilas-lääkärisuhteen erityiseen arvoon. Tämä on asiakaslähtöistä toimintaa, jossa näkyy lääkäriyden ideologia, kuvaa Sami Salminen, yksi yrityksen kolmesta osakkaasta.
Parikymppiä asiakkaasta
Kiuruvedellä on noin 8 500 asukasta. Yritys saa tuloa listautuneiden asiakkaiden mukaan. Kapitaatiokorvaus on 22 euroa henkilöltä kuukaudessa.
Salminen naurahtaa taksaa; eihän se paljon ole – eikä tulijoiden määrää voi tietää.
– Kultaa ei tällä vuolla. Odotamme, että voimme maksaa itsellemme palkkaa jossain vaiheessa.
Yritys maksoi pääsystä kuntayhtymän potilastietojärjestelmään. Tulevaisuuden sote-tietojärjestelmistä ei ole tietoa.
Yritykset ja järjestöt voivat edelleen ilmoittautua Ylä-Savon valinnanvapauskokeiluun, ja ainakin Terveystalo on kertonut osallistuvansa.
Kunnanlääkärit saivat ensimmäiset asiakkaat listoilleen muutama viikko ennen aseman avajaisia. Entä jos toiminta lähtee lentoon ja iso lääkäritalo soittaa ostoaikeissa?
– Emme ole myytävänä, Salminen kuittaa.
Keväällä terveyskeskuspalvelujen valinnanvapauskokeiluun liittyvät Hämeenlinna, Jyväskylä, Tampere ja Keski-Uusimaa erilaisilla painotuksilla.
