Pyytääkö lannerangan kuvantamistutkimus?
Kuvantaminen ilman tiedossa olevia, vakavaan sairauteen viittaavia varoitusmerkkejä ei yleensä paranna kliinistä tulosta.
Selkäkivun syyn selvittämiseksi pyydetään herkästi lannerangan kuvantamistutkimuksia, varsinkin natiiviröntgenkuvauksia.
Kiinnittämällä huomiota kuvausaiheisiin voidaan vähentää potilaskäyntejä ja hoitotoimenpiteitä sekä säästää resursseja, arvioivat Mats Grönblad ja Katariina Luoma Lääkärilehdessä julkaistavassa katsauksessaan.
Ennen kuvantamispäätöstä tulisikin arvioida kriittisesti, onko todennäköistä, että kuvantaminen vaikuttaa hoitolinjan valintaan. Lisäksi olisi määritettävä, millä kuvantamismenetelmällä oireiden syyt selviävät luotettavimmin.
Kuvantamista ei useinkaan tarvita, jos potilas ei ole hiljattain joutunut vakavaan tapaturmaan eikä hänellä tiedetä olevan vakavaa sairautta tai hoitoon reagoimatonta vaikeaa kipuongelmaa.
Kuvantamistutkimuksissa todetaan usein oireiden kannalta merkityksettömiä löydöksiä. Niiden merkitys on tärkeää selittää potilaalle, jottei kuvantamisesta aiheutuisi hänelle lisää huolta ja sairaudentuntoa, kirjoittajat muistuttavat.
Lähde: Grönblad M, Luoma K. Milloin lannerangan kuvantaminen on hyödyllistä? Suom Lääkäril 2017;72:1159–62.
Artikkeli julkaistaan Lääkärilehdessä 18/2017.
Kuva: Panthermedia
