Päiväkotilasten ESBL-kantajuus yllätti Ruotsissa
Antibiooteille resistentin suolistobakteerin kantajia oli viidesosa Uppsalassa tutkituista päiväkotilapsista.
Laajakirjoisia beetalaktamaasientsyymejä (ESBL) tuottavien suolistobakteerien kantajuus on yleistynyt päiväkotilapsilla merkittävästi ja nopeasti, todetaan Uppsalan yliopistossa juuri tarkastetussa lastenlääkäri Johan Kaarmen väitöskirjassa.
Vuonna 2010 terveiden 1–5-vuotiaiden uppsalalaislasten (n = 313) ulostenäytteistä löytyi ESBL-kanta 2,9 %:lta, vuonna 2016 peräti 20,1 %:lta (n = 334). VRE-löydöksiä ei ollut kumpanakaan vuonna. Päiväkoteja oli mukana tutkimuksessa useita, eikä ESBL-kantojen esiintymisessä ollut eroa alueittain.
Näytteet tutkittiin nimettöminä, joten esimerkiksi lasten matkailutaustasta tai muista riskitekijöistä ei ole tietoa. Todennäköisesti kuitenkin ESBL-kantoja on siirtynyt myös lapsesta toiseen, sillä saman päiväkodin useammilla lapsilla oli geneettisesti samoja bakteerikantoja. Päiväkodeissa bakteerien leviämisen riski tiedetään suureksi, ja riskitekijöiksi on todettu erityisesti huonot hygienia- ja puhdistuskäytännöt, hiekkalaatikot, lemmikit, vesialtaat ja ahtaus.
Hoitolinjat selviksi
ESBL-bakteerin kantajuus on yleensä oireeton ja useimmiten ohimenevä. Johan Kaarme painottaakin Läkartidningenin haastattelussa, että kantajuus sinänsä ei ole vaarallista – esimerkiksi Aasian maissa resistenttien bakteerien kantajia on hyvinkin suuri osuus väestöstä. Tieto kantajuuden yleistymisestä on kuitenkin tärkeä, ja tilannetta kannattaisi tutkia muillakin alueilla.
– Jos joka viides terve lapsi kantaa resistenttiä bakteerikantaa, voi otaksua, että myös näiden bakteerien osuus infektioiden aiheuttajina lisääntyy lähivuosina, Kaarme toteaa.
Terveydenhuollossa olisi hänen mielestään pohdittava, pitäisikö sairastuneilta tutkia bakteerinäytteet varhaisemmassa vaiheessa. Myös hoitolinjat resistenttien bakteerien aiheuttamien infektioiden ilmetessä on oltava nopeasti selvillä.
Suomessa kantajuus edelleen vähäistä
Ruotsissa ESBL-kantajuuden esiintyvyydeksi terveessä aikuisväestössä on arvioitu 2–5 %. Suomesta aiheesta ei ole kattavaa tietoa, kertoo infektiosairauksien professori Anu Kantele Helsingin yliopistosta.
– Tietoa kantajuudesta kyllä kerätään eri puolilla. Yksittäisistä tutkimuksista kertyneen tiedon perusteella Suomi on edelleen vähäisen prevalenssin maa, kuten Ruotsikin. Mutta sinänsä taustaprevalenssin nousu on aivan odotettavissa oleva ilmiö, Kantele toteaa.
Riskialueilla matkailleilla ESBL-bakteerikantojen kolonisoituminen on ollut tavallista. Matkailijoilla kantajuus on myös mennyt usein ohi muutamassa kuukaudessa. Kanteleen ryhmän vastikään julkaistussa tutkimuksessa osoitettiin, että antibiootin käyttäminen matkalla valikoi suolistoon kaikkein vastustuskykyisimmät ESBL-kannat.
Kuva: Fotolia
