Milloin viimeksi kävit lääkärissä?

Työterveyshuollon palvelut ovat monin paikoin kohentuneet, mutta haasteena on saada lääkärit hyödyntämään palveluita. Yksin pärjäämisen ihannointi estää asettumisen potilaan rooliin.

Työterveyslääkärit Ritva Borman ja Petri Nieminen toivovat, että lääkärikollegat löytäisivät työterveyshuollon palvelut.

– Moni ei ymmärrä, miten tärkeää työkyvyn ylläpitäminen on, Ritva Borman sanoo.

Hoitajat hakeutuvat lääkäreitä helpommin Ritva Bormanin vastaanotolle.

Petri Niemisen mukaan on vain hyvä, jos vastaanotolla voidaan unohtaa potilaan tausta.

Monissa sairaanhoitopiireissä on viime vuosina kohennettu työterveyshuollon resursseja, mutta lääkärit hyödyntävät palveluja edelleen huonosti. Itselääkintää, käytäväkonsultaatioita ja kollegojen päivän päätteeksi tekemiä epävirallisia tutkimuksia – tällä tavoin hoituu yhä monen lääkärin työterveyshuolto.

– Toivottavasti tästä päästään pikku hiljaa eroon. Ei muodostu kunnollista hoitosuhdetta, ei dokumentaatiota eikä jatkuvuutta, sanoo Länsirannikon Työterveys Oy:n toimitusjohtaja, johtava työterveyslääkäri Petri Nieminen.

Nieminen näkee jo valoa tunnelin päässä. Esimerkiksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin lääkärit ovat alkaneet käyttää työterveyshuoltoaan, kun palvelujen saatavuus on parantunut. Sairaanhoitopiiri perusti vuonna 2012 oman työterveysyhtiön, Länsirannikon Työterveys Oy:n, vastaamaan henkilöstönsä työterveyshuollosta.

Toiminta oli tuolloin kriisissä: sairaanhoitopiirin työterveyshuollossa ei työskennellyt enää ainuttakaan omaa lääkäriä. Nyt lääkäriresurssit ovat riittävät ja toiminta on saanut positiivista mainetta.

Yhtiön Turun yksikön vastaavan työterveyslääkärin Ritva Bormanin mukaan yksi porkkana on ollut se, että henkilöstö saa perustyöterveyshuollon lisäksi kattavat sairaanhoitopalvelut. Lääkäreitä tulee nykyisin vastaanotolle päivittäin. Parannettavaa silti yhä on.

– Asiaan havahdutaan myöhään. Moni ei ymmärrä, miten tärkeää terveyden ja työkyvyn ylläpitäminen on. Mikäli ei pysty työskentelemään enää lääkärinä, se on vakava paikka, sillä lääkäriys on usein osa identiteettiä.

Nuoret lääkärit ovat valveutuneempia

Kyse ei ole siitä, etteikö tarvetta työterveyshuollolle olisi. Lääkärin työolot ja terveys 2015 -tutkimuksessa joka viides lääkäri koki vakavan työuupumuksen selvänä vaarana. Lähes puolet koki ajoittain olevansa vaarassa uupua. Lääkärit tekevät enemmän itsemurhia kuin muut toimihenkilöt.

– Työterveyshuollon merkitys vain korostuu lääkärin ammatissa. Pitää olla skarppi ja toimintakykyinen. Toisaalta kuormitus on korkeaa tasoa, toteaa Joensuun Työterveys -liikelaitoksen johtaja, työterveyslääkäri Jari Korhonen.

Muitakin terveysriskejä työssä on, kuten yötyötä ja säteily- ja kemikaalialtistusta. Moni lääkäri istuu päivät pitkät tietokoneella, minkä vuoksi tuki- ja liikuntaelinsairaudet uhkaavat. Silti lääkärit laistavat pakollisistakin terveystarkastuksista.

– Lääketieteen kulttuuriin liittyy, että asioista pitäisi selvitä itse. Kun lääkärit ottavat yhteyttä, siinä vaiheessa asiat ovat menneet jo todella pitkälle, kertoo OYS:n työterveyshuollosta vastaavan Attendon työterveyshuollon ylilääkäri Katja Ryynänen.

Kulttuurillisesta ongelmasta puhuvat myös muut työterveyslääkärit. Tosin näyttäisi siltä, että pojasta polvi on hieman paranemassa.

– Nuoret ovat valveutuneempia. He saattavat esimerkiksi tulla oma-aloitteisesti kysymään työergonomiasta, sanoo Borman.

Työkyvyn ylläpito ytimessä

Ryynäsen mukaan lääkäreiden työterveystarkastukset on nostettu OYS:n kanssa yhdeksi painopisteeksi tänä vuonna.

Organisaatioissa on osin tietämättömyyttä siitä, että terveystarkastukset ovat pakollisia esimerkiksi myös yötyötä tekeville lääkäreille – ja viime kädessä asiaa valvoo aluehallintovirasto. Usein ei myöskään tiedetä, millaisia kuntoutuspolkuja ja töiden järjestelyyn liittyviä mahdollisuuksia on tarjolla.

– Lääkäriesimiehet eivät välttämättä hallitse varhaisen tuen näkökulmaa. Hoitajilla erilaisia työn järjestelyjä, kuntoutustoimia ja osasairauspäivärahaa hyödynnetään enemmän.

Ryynäsen vastaanotolle on tullut kollegoita, jotka ovat sinnitelleet pitkään esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairautensa kanssa.

– Pitkään kivuista kärsinyt ja työssä uupunut kollega voi tulla vihaisena vastaanotolle, mutta on erittäin motivoitunut kuntoutumaan. Hän on tyytyväinen, kun ratkaisuja löytyy.

Jari Korhonen muistaa, miten eräässä tilaisuudessa lääkäri kertoi koko elämänsä muuttuneen, kun tämä pääsi Aslak-kuntoutukseen.

– Kuntoutuksen avulla hän sai dokumentoitua tilanteensa. Siihen asti hän oli vastannut yksin koko alueesta, mutta kuntoutuksen myötä hän sai työparin, kollegan.

Ryynänen kokee, että lääkäriesimiehiltä tarvittaisiin hieman enemmän huolenpitoa. Pitäisi järjestää aikaa terveystarkastuksiin.

Toisaalta työt pitäisi organisoida siten, että lääkärikin pystyisi sairastuessaan jäämään kotiin. Työolot ja terveys -tutkimuksessa yli 60 prosenttia kertoi olleensa viimeisen vuoden aikana sairaana töissä.

Lääkäripula paikoin hellittänyt

Kunnat ja sairaanhoitopiirit ovat kärsineet pitkään työterveyslääkäripulasta, mutta nyt tilanne on monin paikoin parantunut.

Monesti työterveyshuollosta on muodostettu liikelaitos tai yhtiö, kuten Varsinais-Suomessa. Osa ostaa palvelut yksityissektorilta, kuten OYS.

HUS:ssa työterveyshuolto on järjestetty omana toimintana. Vastaava työterveyslääkäri Päivi Nurmio kertoo, että parin kolmen viime vuoden aikana on saatu rekrytoitua useita työterveyslääkäreitä.

Yksi lääkäripulan syistä on ollut palkkaus. Mikäli käytetään kunta-alan virka- ja työehtosopimusta, palkka jää selvästi alle työterveyslääkärien palkkasuositusten. Nyt monissa paikoissa tilanne on korjattu.

Toinen haaste työterveyslääkärien saamisessa on ollut se, että terveydenhuollon henkilökunnan hoitaminen nähdään tavanomaista haastavampana.

– Osa on tuonut tämän haasteen rekrytointivaiheessa esille, mutta nykyiset työterveyslääkärimme eivät koe lainkaan niin. Vastaanotolla on vain hyvä, jos voidaan unohtaa potilaan tausta. Uskon, että tullessaan hakemaan apua lääkärit haluavat tulla kohdelluksi samalla tavoin kuin kaikki muutkin, sanoo Petri Nieminen.

Terveystarkastukset tärkeitä

Työterveyshuollossa on yleinen trendi, että terveystarkastukset vähenevät. Niitä korvataan osin sähköisillä kyselyillä. Moni työterveyslääkäri on kuitenkin sitä mieltä, ettei tapaamisista pitäisi luopua.

– Lievät uupumukset nousevat yleensä vasta terveystarkastuksessa esiin. Keskusteluissa tulee yleensä esiin myös paljon somaattisia oireita, joihin voidaan puuttua, sanoo Mehiläisen työterveyslääkäri Eija Leppilahti, joka on pitkään hoitanut lääkäreitä.

Potilaaksi asettuminen on lääkärille vaikeaa, joten vastaanotolle tulo pitää tehdä helpoksi. Terveystarkastukset ovat yksi keino.

Leppilahden mukaan lääkäriä hoidettaessa salassapidon ja intimiteettisuojan merkitys korostuu. Siksi on hyvä, jos työterveyshuolto on hieman irrallaan ja tietojärjestelmä on erillinen muusta toiminnasta.

Petri Nieminen pitää hyvänä asiana, että esimerkiksi TYKS:ssä työterveyshuolto on omana toimintanaan eikä ole saman katon alla.

– Työterveydessä on tärkeä tuntea olosuhteet ja organisaatio, mutta työpaikan ja työntekijöiden asioita pitää voida katsoa ehdottoman luottamuksellisesti, riippumattomasti ja ulkopuolisin silmin.

Milloin itse kävit vastaanotolla?

PETRI NIEMINEN Kävin toissa vuonna silmälääkärissä.

RITVA BORMAN Viimeksi kävin lääkärillä marraskuussa 2015.

JARI KORHONEN Vaikea kysymys, olen saanut olla terve. Työurani aikana olen ollut vuonna 1988 kaksi päivää poissa.

KATJA RYYNÄNEN Hoitajan työterveystarkastuksessa kävin viisi vuotta sitten, lääkärillä tänä keväänä.

PÄIVI NURMIO Olen käynyt lääkärissä tämän vuoden puolella.

EIJA LEPPILAHTI Olen ammatinharjoittaja, mutta on kyllä ollut mielessä, että ostaisin työterveyspalvelut. Voisi ehkä sanoa, että suutarilla ei ole kenkiä. Toissa vuonna olen käynyt silmälääkärillä ja gynekologilla.

KARI-PEKKA MARTIMO Loppuvuodesta olin etäyhteydessä työterveyshuoltooni sairauteen liittyvien asioiden vuoksi. Ensi kuussa olen menossa työterveyshuoltoon terveystarkastukseen.

Työhyvinvointi on vuoden teema

• Lääkäriliitto on ottanut tämän vuoden teemaksi lääkärin työhyvinvoinnin. Aihetta käsitellään jäsentilaisuuksissa, paikallisosastojen tapaamisissa, kanditilaisuuksissa ja luottamusmiespäivillä.

• Liitto tutkii lääkärien työoloja ja hyvinvointia säännöllisin kyselyin. Viimeisin Lääkäriliiton, THL:n ja TTL:n tutkimus, Lääkärin työolot ja terveys 2015, julkaistiin tammikuussa.

• Luottamuslääkäritoiminta on Lääkäriliiton tarjoama palvelu, johon lääkäri voi anonyymisti ottaa yhteyttä terveyteen ja työssä jaksamiseen liittyvissä ongelmissa.

Lääkäripotilaat haastavat toimintatavat

Lääkäriliiton hallituksen jäsen, Työterveyslaitoksen johtava ylilääkäri Kari-Pekka Martimo haastaa työterveyshuoltoa kehittämään toimintatapojaan.

– Ammattikuntaa ei voida muuttaa helposti. Ei pidä odottaa, että lääkärit tulevat hakemaan apua. Pitäisi sen sijaan miettiä, miten ja minkälaisten palvelujen pariin tällainen kohderyhmä saataisiin nykyistä paremmin.

Uupuminen ja itsemurha-ajatukset tulevat edelleen esille liian usein. Martimo puhuu "etsivästä" työterveyshuollosta. Toiminnan pitäisi jalkautua sinne, missä lääkärit ovat. Pitäisi myös miettiä, millaista tukea lääkäriesimiehet tarvitsisivat työterveyshuollolta.