Mahataudin vaara vaanii pintavesissä
Retkeilijöiden kannattaa suhtautua varovaisesti janon sammuttamiseen puro- tai järvivedellä.
ELL Ari Hörman tutki Helsingin yliopistossa tarkastetussa väitöskirjassaan pintavesien käyttöön liittyviä mikrobiologisia riskejä. Hörman havaitsi, että 41 prosentissa pintavesinäytteistä esiintyi ainakin yhtä tunnettua patogeenia eli taudinaiheuttajaa.
Riskin ottavat myös sotilaat, jotka usein maastoharjoituksissa ottavat juoma- ja käyttövetensä luonnosta. Kenttäkäyttöön tarkoitetut suodattimet poistavat vesistä bakteerit, mutta useimmat mallit eivät pysty viruksiin tai mikrobien erittämiin toksiineihin. Turvallisin keino veden puhdistukseen onkin sen keittäminen.
Pintavesistä otetuista näytteistä 17,3 prosentissa oli eri kampylobakteerilajeja ja 9,4 prosentissa noroviruksia. Kampylobakteerit ja norovirukset ovat meillä yleisempiä vesivälitteisiä epidemioita aiheuttavia mikrobeja.
Vesistä löytyi myös alkueläimiä: 13,7 prosentissa näytteistä oli Giardia- ja 10,1 prosentissa Cryptosporidium-lajeja. Giardia spp. ja Cryptosporidium spp. ovat alkueläimiä, jotka säilyvät hyvin vesiympäristössä ja kestävät kloorikäsittelyä. Ihmisille ne aiheuttavat vatsavaivoja.
Hörmanin tutkimuksen mukaan Pohjoismaiden väestössä esiintyy huomattavasti enemmän Giardia- ja Cryptosporidium-alkueläimiä kuin kansalliset tartuntatautirekisterit paljastavat. Valtaosa oireisista jää siis rekisteröimättä tautirekistereihin. Jokaista Suomessa rekisteröityä Giardia-tapausta kohti väestössä on arviolta satoja ja Cryptosporidium-tapausta kohti jopa tuhansia oireisia tapauksia vuosittain.
Ari Hörman toimii opetus- ja tutkijaeläinlääkärinä Puolustusvoimien Lääkintäkoulussa Lahdessa.
