Kesätöiden sopimisesta tuli kilpajuoksu
Työpaikasta sovitaan jopa kaksi vuotta etukäteen. Tilanne ahdistaa opiskelijoita.
– Työnhaku on sekavaa, harmittelee lääketieteen opiskelija Anni Kakriainen. Takana on LK Minja Mykkänen.
Lääketieteen opiskelijat kokevat, että kesätöiden sopimisesta on tullut kilpajuoksu. Työpaikoista sovitaan yhä aikaisemmin, jopa vuosi tai kaksi etukäteen.
Tilanne ahdistaa opiskelijoita, kertovat LK Minja Mykkänen Turun yliopistosta ja opiskelija Anni Kakriainen Tarton yliopistosta. Asia puhuttaa sekä opiskelijoiden keskuudessa että Medisiinariliiton hallituksessa.
Mykkänen ja Kakriainen arvelevat, että ilmiön taustalla on muutos työmarkkinoilla.
– Ilmassa on huolta siitä, että saa varmasti paikan. Opiskelijoita on nyt enemmän, ja heitä tulee myös ulkomailta, Mykkänen sanoo.
– Aikaisemmin kesätyöpaikan sai sieltä mistä halusi, mutta nyt niitä ei enää ole kaikille samalla tavalla. Jos haluaa paikan tietystä sijainnista, etenkin isosta kaupungista, sitä haetaan entistä aiemmin ja aiemmin, Kakriainen kertoo.
Hakuajat ja valintaperusteet auki
Kilpailu työpaikoista näkyy Medisiinariliiton viime vuonna tekemässä tutkimuksessa, jonka mukaan 28 prosenttia opiskelijoista oli hakenut kesätyöpaikkaa yli vuotta aikaisemmin.
Opiskelijoiden mielestä kesätöiden hakemiseen liittyy muitakin ongelmia. Työnhakukulttuuri on sekava.
Anni Kakriaisen mukaan hyvin harva työnantaja kertoo, milloin kesätyöntekijät valitaan ja millä perusteilla. Hakijoille ei ole mitään ohjeita. Kesäsijaisuuden näyttäisi saavan se, joka ehtii lähettämään ensimmäisenä sähköpostia tai soittamaan. Työpaikka voi irrota kolmen lauseen perusteella.
– On varmaan rekrytoivalle taholle helpointa, kun tarvitsee vain vastata yhteydenottoon. Ei ole valintaa tai järjestelmällistä palkkaussysteemiä, Kakriainen sanoo.
Minja Mykkäsellä on kokemusta työnhaun epämääräisyydestä.
– Viime kesänä soittelin seuraavan kesän harjoittelupaikkaa, eli vuosi etukäteen. Puhelimessa sanottiin, että etköhän pääse, kun olet jo nyt liikkeellä. Syksyllä laitoin sähköpostia, ja ylilääkärin sihteeri vastasi, että olemme tehneet valinnat ja et valitettavasti päässyt. Hakuajasta ja valintaperusteista ei ollut kerrottu mitään.
– Vähän villi länsi -meininkiä, hän kuvailee.
"Kollegiaalisuus kärsii"
Mykkänen ja Kakriainen toivovat työnhakujärjestelmältä samaa selkeyttä ja läpinäkyvyyttä kuin muillakin aloilla on. Haastattelu olisi reilua kaikille.
– Esimerkiksi kaikki nelosen kandit ovat lähes yhtä taitavia keskenään. Haastattelulla pystyisi testaamaan motivaatiota ja sitä, miksi on hakenut juuri sitä paikkaa, Kakriainen sanoo.
Nuoret lääkärit uskovat, että kilpailulla on huono vaikutus opiskelijoiden ilmapiiriin. Vanhempien opiskelijoiden ykkösneuvo nuoremmille on, että paikkoja kannattaa hakea heti. Sitten nuoret stressaavat, mikä on riittävän aikaisin.
– Kollegiaalisuus varmasti kärsii, kun pitää alkaa ottaa aikaisin yhteyttä työnantajiin eikä kerrota toisille, mihin ollaan menossa. Sitä salaillaan, etteivät muut soittelisi myös, Mykkänen sanoo.
Hän huomauttaa, että nykyisen järjestelmän ongelmana ovat myös peruutukset. Moni ottaa yhteyttä useampaan paikkaan ja peruu loppukevään aikana. Tämä tuo harmia sekä työnantajille että muille hakijoille.
Työnhaun tilanne ei kuitenkaan ole niin paha kuin Virossa, jossa Kakriainen opiskelee. Siellä moni hakee paikkaa jo ennen kuin aloittaa opinnot lääketieteellisessä.
– Kauhukuvani on, että Suomestakin tulee sellainen. Virossa kilpaillaan kovasti keskenään eikä auteta kaveria mäessä. Työpaikoista taistellaan.
– Täällä on tukiverkko. Opiskelukaverit ovat sinun puolellasi ja ajavat yhteisiä tavoitteita. Ei ole potilaidenkaan etu, että lääkärit kilpailevat toistensa kanssa, Mykkänen lisää.
Harkinnan arvoinen muutos
Keski-Suomen Seututerveyskeskuksen Laukaan terveysasemalla ensimmäiset kyselyt ensi kesän sijaisuuksista tulivat noin vuotta aikaisemmin. Pesteistä on sovittu viime syksyn ja tammikuun aikana.
Apulaisylilääkäri Kari-Pekka Vuori toteaa, että opiskelijoiden sähköpostitse lähettämät kyselyt ovat helpompi rekrytointitapa kuin että joutuisi itse kyselemään. Terveyskeskus käyttää joskus rekrytointifirmaakin.
Vuori pitää harkinnan arvoisena, että rekrytointia ryhdistettäisiin esimerkiksi haastatteluin.
– Mikä ettei, jos menee sellaiseksi, että kyselyitä tulee kovin paljon etukäteen. Tähän mennessä ei ole ollut tarvetta. Olemme olleet tyytyväisiä siihen, että sijaisia on saatu. Aiemmin oli vaikeampaa, ja tilanne näyttää nyt olevan muuttumassa.
Myös Helsingin Munkkiniemen terveysaseman ylilääkäri Timo Sinkkonen suhtautuu avoimesti rekrytointikäytäntöjen muutoksiin. Helsinki tiedottaa työmahdollisuuksista jo melko hyvin, mutta valinta sujuu pitkälti nopeat syövät hitaat -menetelmällä.
– Hakeminen on aikaistunut myös siinä mielessä, että nyt saamme sopia töistä jo edellisen vuoden puolella. Pari vuotta sitten jouduimme odottamaan vuodenvaihteeseen.
