Ikätutkimuksesta säädökset ulkomaalaislakiin
Turvapaikanhakijan oikeuslääketieteellisestä ikätutkimuksesta säädetään ulkomaalaislaissa ensi keväästä lähtien. Oikeushammaslääkärien mielestä lisäys lakiin tulee kreivin aikaan.
Turvapaikanhakijan oikeuslääketieteellisestä ikätutkimuksesta säädetään ulkomaalaislaissa ensi keväästä lähtien. Hallitus antoi asiasta esityksen eduskunnalle marraskuun puolivälissä.
Aiemmin säännöksiä ei ole ollut. Ikätutkimuksia tekevät oikeushammaslääkärit ovatkin joutuneet työskentelemään jokseenkin harmaalla alueella, sillä perustuslaissa on turvattu henkilökohtainen koskemattomuus, johon ei saa puuttua ilman laissa säädettyä perustetta.
Oikeuslääketieteellinen ikätutkimus tehdään vain kun on syytä olettaa että alaikäiseksi itsensä ilmoittava oleskeluluvan hakija onkin täysi-ikäinen. Oikeuslääketieteelliseen tutkimukseen tarvitaan aina tutkittavan suostumus.
Suomeen pyrkivien alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi merkittävästi viime vuoden lopulla. Tänä vuonna ilman huoltajaa Suomeen saapuneista alaikäisistä turvapaikanhakijoista 90 % ilmoitti olevansa 15–17-vuotiaita.
Lisäys ulkomaalaislakiin tuleekin oikeushammaslääkärien mielestä kreivin aikaan. Tutkimuksiin liittyy eettisiä kysymyksiä joille on hyvä saada lain kirjaimen tuki.
– Saimme Säteilyturvakeskukselta vuonna 1997 luvan käyttää ionisoivaa säteilyä ei-lääketieteellisissä tutkimuksissa. Siitä asti tutkimusta on sinnikkäästi yritetty saada lakiin, sillä oikeusvaltiossa näiden asioiden on syytä olla tarkasti säänneltyjä, sanoo oikeushammaslääkäri, professori Helena Ranta Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen laitokselta.
Oikean vastauksen ongelma
Ranta ei pidä laajalti viljellystä termistä oikeuslääketieteellinen iänmääritys, sillä tutkimus ei kerro tutkittavan ikää. Oikeushammaslääkäri puhuu mieluummin iän arvioinnista.
– Osaamme kertoa, onko mahdollista että tutkittava on alaikäinen. Jos henkilö on ilmoittanut iäkseen vaikkapa 16 vuotta ja tutkimus antaa saman suuntaisen tuloksen, tulkitsemme tulosta tutkittavan edun mukaisesti. Sen tarkempaa kantaa emme ota.
Ranta harmittelee 18 vuoden täysi-ikäisyyden rajapyykkiä, sillä hampaista ja luustosta puhuttaessa se on hankalin mahdollinen ikä. 18-vuotiaana luusto ja hampaisto ovat siinä kehitysvaiheessa, että biologinen variaatio voi olla puolitoista vuotta suuntaan tai toiseen. Siinä missä tieteen vastaukset hiipuvat, jatkaa ammattilaisen ja ihmisen etiikka.
– Oikeuslääketieteellinen ikätutkimus ei ole eksaktia, ehdottomia totuuksia ei ole. Asiantuntija-asemaa pitää osata käyttää oikein. Ikätutkimukset ovat ihmisoikeuskysymys, niissä määritellään esimerkiksi lapsen oikeus kasvaa oikeassa ihmis- ja ikäryhmässä, Ranta sanoo.
Mia Flygar
Kuva: Pixmac
Lue juttu kokonaisuudessaan huomenna ilmestyvästä Lääkärilehdestä 51–52/2009.