Hormonitoiminnan muutokset näkyvät myös suussa
Ientulehdus uhkaa niin puberteetissa kuin vaihdevuosissakin.
Hormonien vaikutuksia nähdään sekä miehillä että naisilla eri ikäryhmissä sekä eri elämäntilanteissa. Ikenet ovat kohdekudoksena estrogeenille, progesteronille ja testosteronille, ja myllerrystä ikenissä voivat lisäksi aiheuttaa ns. stressihormonit ja aineenvaihduntaan vaikuttavat hormonit.Puberteetin aikana pojilla testosteronimäärät ja tytöillä estradiolimäärät nousevat huomattavasti. Samaan aikaan esiintyy ientulehdusta: ien on punoittava, turvonnut ja vuotaa herkästi verta ilman, että plakin määrä on lisääntynyt.
– Tietyt ikenille haitalliset bakteerilajit pystyvät käyttämään sukupuolihormoneja hyödyksi ja ne lisääntyvät tulehduksen yhteydessä, kertoi HLT, EHL Marja Noponen Hammaslääkäripäivillä.
Kuukautiskierron aikana joillakin naisilla esiintyy ientulehdusta, ikenien turvotusta ja jopa hampaiden lisääntynyttä liikkuvuutta. Oireet ovat pahimmillaan ovulaation aikana. Usein on taustalla hoitamaton ientulehdus, joka pahenee hormonien vaikutuksesta. Myös odottavista äideistä 35–100 % kärsii jonkinasteisesta ientulehduksesta.
– Raskauden aikana sukupuolihormonien määrät nousevat moninkertaisiksi ja samaan tahtiin lisääntyy ns. raskausgingiviitin mahdollisuus. Se alkaa 2. raskauskuukauden aikana ja voimistuu aina 8. kuukaudelle asti. Hormonitasojen laskiessa ientulehdus laantuu ja synnytyksen jälkeen paranee yleensä raskautta edeltävään tilaan, sanoo Noponen.
Vaihdevuosissa sukupuolihormonien tason lasku aiheuttaa ongelmia myös suussa. Osteoporoottisia murtumia ei leukaluihin yleensä tule, mutta luuntiheyden pienentyessä ientulehdus voi päästä helpommin leviämään hampaiden kiinnityskudoksiin. Myös tupakointi on erityinen riskitekijä.
– Stressin on todettu olevan yhteydessä hampaiden kiinnityskudoskatoon osittain siksi, että stressaantuneena esimerkiksi tupakoinnilla on taipumus lisääntyä. Lisäksi muutokset voivat perustua myös hormonaalisiin muutoksiin ns. stressihormonien heikentäessä elimistön kykyä vastustaa infektioita, sanoo Marja Noponen.
Hampaiden kiinnityskudosten hoidossa on tärkeintä huolellinen kotihoito ja säännölliset hammaslääkärin tai suuhygienistin tekemät tarkastukset ja tarvittavat hoidot suunnitellusti. Kiinnityskudossairaudet ovat aina monen tekijän summa ja mahdollisimman monen riskitekijän eliminoiminen vähentää näiden tautien esiintymistä.
