FinTerveys –tutkimus: kansanterveyden suotuisa kehitys hidastumassa
Kohonnut verenpaine, kokonaiskolesteroli ja lihavuus ovat yhä erittäin yleisiä.
Useimpien terveyden ja hyvinvoinnin mittareiden mukaan korkea-asteen koulutuksen saaneet voivat parhaiten ja perusasteen koulutuksen saaneet huonoiten.
Keskeisten kansantautien riskitekijät, kuten kohonnut verenpaine, kokonaiskolesteroli ja lihavuus ovat yhä erittäin yleisiä, vaikka kolesterolitasot ovatkin laskussa. Nämä havainnot tehtiin FinTerveys 2017 –tutkimuksessa.
Tähän väestötutkimukseen kutsuttiin satunnaisotannalla noin 10 000 Suomessa asuvaa yli 18-vuotiasta henkilöä. Nyt tutkimuksesta julkaistaan tulokset 30 vuotta täyttäneestä väestöstä. Tästä ikäryhmästä tutkimukseen osallistui 71 prosenttia kutsutuista vuonna 2017.
Tutkimus toteutettiin 50 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Tutkimukseen sisältyi terveystarkastus ja kyselylomakkeita. Osa kutsutuista valittiin myös ravintohaastatteluun tai liikunta- ja unimittauksiin.
Lihavuus lisääntyy
Lihavuus on yleistynyt työikäisessä väestössä kuuden viime vuoden aikana. Jos sama kehitys jatkuu, lähes joka kolmannen ennustetaan olevan lihava 10 vuoden kuluttua. Vuonna 2017 lihavia oli 26 prosenttia miehistä ja 28 prosenttia naisista.
FINRISKI-laskurilla laskettu kohonnut riski sairastua sepelvaltimotautiin tai aivohalvaukseen seuraavan 10 vuoden aikana oli noin joka viidennellä 50–59-vuotiaalla miehellä sekä lähes joka toisella 60–69-vuotiaalla miehellä. Naisilla vastaavat osuudet olivat huomattavasti matalammat. Naisten riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin kasvaa vasta 60. ikävuoden jälkeen.
Suomalaisten terveydessä on tapahtunut paljon hyvää. Kohonnut verensokeri ei ole yleistynyt väestötasolla vuosien 2011 ja 2017 välillä. Kolesterolitasot laskevat, mutta parantamisen varaa vielä on: 54 prosentilla miehistä ja 60 prosentilla naisista on kohonnut veren kolesterolipitoisuus. Kansantautien riskitekijöiden, kuten kohonneen verenpaineen ja kolesterolitason mittauksia tehdään paljon, mutta toisaalta potilaiden hoidon toteutumista seurataan terveydenhuollossa vaihtelevasti, ja esimerkiksi verenpainetta alentavia lääkkeitä käyttävistä alle puolella verenpaine on yleisten hoitotavoitteiden mukainen.
Masennusoireet yleistyvät
Miehillä merkittäviä masennusoireita kokevien osuus on noussut 6 prosentista 9 prosenttiin ja naisilla 9 prosentista 13 prosenttiin vuosina 2011–2017. Lääkärin toteamaa tai hoitamaa masennusta oli vuoden aikana ollut miehistä 6 prosentilla ja naisista 8 prosentilla.
Tutkimuksessa mitattiin ensi kertaa ns. positiivista mielenterveyttä, jolla tarkoitetaan esimerkiksi henkilön psyykkisiä voimavaroja, vaikuttamismahdollisuuksia omaan elämään, toiveikkuutta sekä myönteistä käsitystä omasta itsestä. Väestöstä valtaosa luokiteltiin kohtalaisen ja korkean positiivisen mielenterveyden omaaviksi.
Iäkkäiden elämänlaatu on parantunut
Iäkkään väestön liikkumisvaikeudet ovat edelleen melko yleisiä, mutta vielä 80 vuotta täyttäneistäkin moni on kuitenkin varsin toimintakykyinen. Lähes joka toinen arvioi pystyvänsä nousemaan portaita yhden kerrosvälin vaikeuksitta.
Fyysisen toimintakyvyn ongelmia raportoivat jo 30–39-vuotiaat, joista joka kymmenes ei kykene juoksemaan 100 metriä vaikeuksitta. Fyysisen toimintakyvyn ongelmat yleistyvät naisilla iän myötä nopeammin kuin miehillä.
Iäkkäiden koettu elämänlaatu on parantunut, mitä voi osaltaan selittää esimerkiksi näköongelmien harvinaistuminen sekä aktiivinen läheisavun antaminen.
Kuva: Panthermedia
