Äly viriää dopamiinilla
Dopamiini on välittäjäaine, jota ilman ihminen ei olisi älyllinen olento. Tätä tietoa vahvistaa turkulaistutkijoiden uusi havainto, jonka mukaan dopamiinin määrä aivojen kuorikerroksessa lisääntyy, kun ihminen suorittaa muistia ja tarkkaavaisuutta vaativia tehtäviä.Dopamiinin roolia ihmisen aivojen kuorikerroksen toiminnassa ei ole aiemmin pystytty selvittämään. Siksi käsitykset, joiden mukaan dopamiini olisi mukana lähes kaikissa psyykkisissä toiminnoissamme, ovat olleet monelta osin oletusta. Oletukset ovat perustuneet eläinkokeisiin.
Turun Valtakunnallisen PET-keskuksen ja Åbo Akademin tutkijat ovat kuitenkin nyt näyttäneet toteen, että älyllisissä ponnisteluissa dopamiinin eritys aivojen kuorikerroksessa lisääntyy. Koehenkilöillä dopamiinia erittyi muistitehtävän aikana varsinkin etuotsalohkon alaosassa ja vasemman ohimolohkon sisäosissa.
Dopamiineritystä koskevien tulosten lisäksi tutkimuksen keskeisempiä saavutuksia on PET-kuvaukseen perustuva tutkimusmenetelmä. PET-metodologian ei ole aiemmin osoitettu sopivan aivojen kuorikerroksen dopamiinin vapautumisen tutkimukseen.
Turkulaistutkijat käyttivät työssään uudehkoa 11-C FLB 457 -reseptorimerkkiainetta. Se sitoutuu dopamiinireseptoreihin niin hanakasti, että myös aivojen kuorikerrokselta saadaan PET-kameralle riittävän voimakas signaali.
– Menetelmä avaa täysin uusia mahdollisuuksia selvittää ihmisen aivojen neurokemiaa alueilla, jotka ovat siis paitsi älyn, myös muun muassa tunne-elämän kannalta tärkeitä, Valtakunnallisen PET-keskuksen tutkija Sargo Aalto kertoo.
Turkulaistutkijoiden tutkimusmenetelmä ja -tulokset voivat jatkossa olla suureksi hyödyksi lääketutkimuksessa.
– Voimme nyt selvittää, kuinka erilaiset kemikaalit tai lääkeaineet vaikuttavat suoraan tai erilaisten tehtävien aikana aivojen kuorikerroksen dopamiinijärjestelmään.
Dopamiinin puutteen tiedetään liittyvän Parkinsonin tautiin. Lisäksi dopamiinijärjestelmän häiriöllä arvellaan olevan yhteyksiä moniin psyykkisiin sairauksiin kuten skitsofreniaan, masennukseen, autismiin ja päihderiippuvuuteen.
Sargo Aalto uskoo, että nyt Suomessa ensimmäisenä käyttöön otettua metodologiaa voidaan tulevaisuudessa soveltaa monin tavoin. Sitä saatetaan käyttää esimerkiksi sen selvittämiseen, mikä yhteys aivojen kuorikerroksen dopamiinipitoisuuksilla on stressiin, erilaisiin emotionaalisiin kokemuksiin tai ihmisen vireystilaan.
Turkulaistutkimus on julkaistu The Journal of Neuroscience -tiedejulkaisun uusimmassa numerossa.
Liisa Koivula
